Biopolttoaineiden käyttöä lisätään ilmailualalla - Helsinki-Vantaasta "Bio-hub"

neste_tankkaus_1Liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä -raportti valmistui. Työryhmän mukaan biokerosiinin käyttöä lisättäisiin lentoliikenteessä kattamaan 40 prosenttia polttoainetarpeesta vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on myös kehittää  Helsinki-Vantaasta "Bio-hub".


Liikenneministeri Merja Kyllösen 17.1.2012 asettaman Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä -työryhmän tuli toimeksiannon mukaisesti määritellä nykyisten liikennevälineiden ja niiden ennustetun uusiutumisvauhdin pohjalta, millaiset käyttövoimat  ovat eri liikennemuotojen osalta mahdollisia tulevaisuuden Suomessa, kuinka laajassa mittakaavassa ja millaisin aikatauluin, sekä suositella toimenpiteitä.

Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä –työryhmän tavoitteet vuoteen 2050 mennessä sisälsivät lentoliikenteen osalta biokerosiinin osuuden kasvattamisen 40 prosenttiin, joka vastaa EU:n tavoitetta. Lentokenttien terminaaliliikenne olisi sähkökäytön ansiosta lähes päästötöntä jo vuonna 2030.

Työryhmän mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden laajamittainen käyttöönotto on erittäin riippuvainen EU:n valitsemista toimintalinjoista koskien erityisesti energiantuotannon säännöksiä ja rajoituksia, hankerahoitusta sekä liikennevälineiden ja polttoaineiden standardisointia. EU-vaikuttamisen tulee olla aktiivista ja mahdollistaa uusien käyttövoimien tiekartan toteuttamisen kansallisesti perustelluista lähtökohdista.

Vahva EU:n tahtotila myös edistää maailmanlaajuisten toimien aikaan saamista erityisesti ilmailun päästöjen vähentämiseksi alueiden kilpailukykyä heikentämättä.

Ilmaliikenteen polttoaineiden osalta työryhmälle tehtiin erillinen selvitys. Työstä vastasivat Lolan Eriksson ja Anna Sotaniemi liikenne- ja viestintäministeriöstä. Selvityksen tekemisessä avustivat  myös Kati Ihamäki Finnairista, Mikko Viinikainen Finaviasta sekä Joonas Laukia, Matti Tupamäki ja Erkki Soinne Trafista.

Työn taustalla on EU:n tavoite vähentää laaja-alaisilla toimenpiteillä kasvihuonekaasupäästöjä (CO2) 80 - 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Liikenteen energia on tällä hetkellä pääosin peräisin öljystä ja ilman merkittäviä toimenpiteitä sen osuus kasvaa sitä mukaa kun päästöt muilla sektoreilla pienentyvät.

Suomeen Bio-hub

LVM:n raportin mukaan biopolttoaineen kaupallistumisen edistäminen tulisi yhdistää Helsinki-Vantaan lentoasemaan kilpailutilanteen parantamiseksi.Helsinki-Vantaan lentoaseman tulevaisuus ja siten myös koko verkoston rahoitus nojautuu pitkälti lentoaseman houkuttelevuuteen gate way’nä Euroopan ja Aasian välillä.

Helsinki_Airport_terminalLentoaseman maantieteellinen sijainti takaa lyhimmän reitin Aasian kasvukeskuksiin. Asema johtavana porttina Euroopan ja Aasian välillä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys ja bio-hub toisi lentoasemalle uudenlaista kilpailuetua.

 Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei biokerosiinin käytön aloittamiselle ole alustavan selvityksen mukaan ole esteitä, sillä lentoaseman öljy-yhtiöille osoittamat varastointialueet ovat riittävät.

Kotimainen Neste Oil Oyj on yksi suurimmista lentokoneisiin soveltuvan biopolttoaineen valmistaja. Neste Oil voisi jatkossa palvella kaikkia Suomen ja Itämeren alueenlentoasemia.

Bio-hub:ja on jo kehitteillä Eurooppaan. SkyNRG on tekemässä Amsterdamista yhtä bio-hubia ja kaikkiaan suunnitelmissa on viedä bio-hub-konsepti 3-5 lentoasemalle maailmanlaajuisesti.