Euroopan Avaruusjärjestö ESA:n ExoMars-luotain laukaistiin 14. maaliskuuta Baikonurista Kazakstanista kohti Marsia. Ilmatieteen laitos on toimittanut luotaimen Schiaparelli-laskeutujaan instrumentteja, jotka havainnoivat Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. ExoMars on suurin kohti punaista planeettaa lähetetty avaruusalus.

ExoMars-luotaimen laukaisuikkuna avautui maanantaina 14. maaliskuuta klo 11.31 Suomen aikaa. Se olisi sulkeutunut 25. maaliskuuta. Luotaimen vei Baikonurista avaruuteen venäläinen Proton M -kantoraketti (otsikkokuvassa).

ExoMars 2016 on ESA:n ja Venäjän Roskosmoksen yhteinen Marsin tutkimusohjelma. Se koostuu Marsia kiertämään asettuvasta TGO-emoaluksesta (Trace Gas Orbiter) sekä Marsin pinnalle laskeutuvasta Schiaparelli-laskeutumismoduulista. Niiden yhteispaino on noin 4300 kg, joka olisi tähän mennessä suurin Marsiin saapunut tutkimusluotain.

Schiaparelli-laskeutujassa on Marsin kaasukehää havainnoiva DREAMS-tutkimuslaitteisto, jonka osana ovat Ilmatieteen laitoksen kehittämät kaasukehän painetta ja kosteutta mittaavat laitteet.

Ilmatieteen laitos on aikaisemmin operoinut samantyyppisiä laitteita mm. NASA:n Curiosity-marsmönkijän (2012 -) ja Mars Phoenix -laskeutujan kyydissä (2008). Samaten suomalaista teknologiaa on Saturnuksen Titan-kuussa, jonne ESA:n ja NASA:n yhteinen Huygens-luotain laskeutui tammikuussa 2005.

ExoMarsin päätavoite on tutkia kiertoradalta käsin metaanin ja muiden vähäisen pitoisuuden omaavien kaasujen esiintymistä Marsissa. Metaanin kiistaton löytyminen olisi signaali joko alkeellisesta orgaanisesta toiminnasta tai geologisesta aktiivisuudesta.

Noin 600 kg painoisen Schiaparelli-laskeutujan avulla ESA haluaa ensisijaisesti todentaa ja vahvistaa, miten hyvin voidaan toteuttaa kontrolloitu ja tarkka laskeutuminen Marsin pinnalle.

"Marsin kaasukehällä on paljon yhtäläisyyksiä oman planeettamme ilmakehän kanssa. Sääilmiöiden suora havainnointi Marsin pinnalla auttaa meitä ymmärtämään myös omaa planeettaamme ja sen ilmakehän toimintaa", toteaa tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitoksesta.

Schiaparellissa lentävät Ilmatieteen laitoksen laitteet mittaavat myös laskeutumispaikalla sääolosuhteita.

"Mielenkiintoiseksi mittaukset tekee se, että samaan aikaan Marsissa toimiva Curiosity-mönkijä tarjoaa mahdollisuuden vertailla samanaikaisesti tehtyjä havaintoja toisessakin paikassa pinnalla", Ari-Matti Harri kertoo.

Matka Marsiin kestää seitsemän kuukautta

Matka Marsiin kestää noin seitsemän kuukautta. Schiaparelli-laskeutuja irrotetaan emoaluksestaan ja ohjataan kohti laskeutumispaikkaansa kolme päivää ennen Marsiin saapumista (ESA:n havainnekuvassa yllä).

Luotain saapuu Marsin ilmakehän yläosiin noin 21 000 km/h nopeudella. Se laskeutuu lämpökilven, laskuvarjojen, jarrurakettien ja lopuksi iskua vaimentavien rakenteiden avulla Marsin pinnalle.

Schiaparelli saa energiansa akuista, joiden avulla se kerää tietoja Marsin pinnalla muutaman Marsin päivän ajan. Emoalus TGO ohjataan Marsia kiertävälle radalle, jossa sen on suunniteltu tutkivan planeettaa viisi vuotta.

Ilmatieteen laitoksen suunnittelemat Marsin kaasukehän paine- ja kosteusinstrumentit perustuvat Vaisala Oy:n anturiteknologiaan. Instrumenttien kehittelyyn ovat osallistuneet myös Suomen Optomekaniikka Oy, Skytron Oy ja Ideal Engineering Oy. T.T.

Lue lisää suomalaisesta avaruusteknologiasta: