EU:lta uusi säännöstö lentoasemien ja lentoyhtiöden tukemiseen - vaikutukset Suomeen vähäisiä

BER_terminaali_6_Miikka_Hult_smallEU komissio on julkistanut uuden ohjeistuksen lentoasemien ja lentoyhtiöiden tukemiseen EU:n valtionapusääntöjen mukaisesti. Ohjeistuksen on määrä taata yhteydet eri alueiden välillä, sekä vähentää kilpailun häiriötekijöitä EU:n markkina-alueella. Säännöstön vaikutukset Suomessa ovat vähäisiä. Muutokset ovat osa EU:n valtionapusääntöjen  modernisointi (SAM) - strategiaa.

Muutoksilla pyritään terveeseen julkisten varojen käyttöön ja välttämään markkinoiden ylikapasiteettia sekä tuottamattomia lentoasemia. Samalla rajoitetaan kilpailun vääristymiä. Uusi strategia vastaa Euroopan 2020 kasvustrategian suuntaviivoja.

"Uuden valtionapusäännöt ovat avain onnistuneeseen ja kilpailuun Euroopan ilmailumarkkinoilla. Ohjeistus varmistaa reilun kilpailun liiketoimintamallista huolimatta - halpalentoyhtiöiden ja lippulaivayhtiöiden sekä alueellisten- ja suurten lentoasemien välillä", kommentoi EU:n kilpailuasioista vastaava komissaasri Joaquín Almunia

"Tavoitteenamme on tasainen pelikenttä lentokenttien ja lentoyhtiöiden välillä".

Ilmailuala on tärkeässä roolissa koko Euroopan taloutta ajatellen. Euroopan ilmaliikenteessä on vuosittain yli 15 miljoonaa kaupallista operaatiota, 150 lentoyhtiötä huolehtii aikataulunmukaisesta liikenteestä yli 440 lentokentällä. EU:n mukaan lentoyhtiöt kuljettavat noin 40 prosenttia vienti- ja tuontitarvikkeista ja kuljettavat vuodessa 822 miljoonaa matkustajaa Euroopaan ja Euroopasta. Koko Euroopan väestöstä 63 prosenttia asuaa alle kahden tunnin matkan päässä vähintään kahdesta lentokentästä.

Kymmenen vuoden aikana lentoasemille jaettu operatiivinen tuki on vanhan säännöstön mukaan noin 4,7 miljardia euroa. Uusitun ohjeistuksen mukaan summa olisi noin 2,4-3,3 miljardia euroa. Jaettuna valtion tuet Euroopan lentokenttien matkustajien kesken summa olisi 6,19 euroa per matkustaja ja uusien sääntöjen jälkeen noin 3,09-2,29 euroa.

Valtionapusääntömuutosten vaikutukset lentolippujen hintoihin arvioidaan minimaalisiksi. Uusi ohjeistus johtaa kuitenkin siihen, että lentomatkustuksen kustannuksista vastaa matkustaja eikä veronmaksaja. Kustannusvaikutus on EU:n arvion mukaan noin kolme euroa per lentomatka.

Uuden ohjeistuksen mukaan lentoaseman infrastruktuuriin voidaan sijoittaa mikäli kuljetustarve on todellinen ja julkista rahoitusta tarvitaan varmistamaan alueen liikenneyhteydet. Nyt määritetään tarkemmin suurin hyväksyttävä apua, joka riippuu lentokentän koosta. Tukitoimet ovat paremmin mahdollisempia pienemmille lentokentille.

Operatiiviista tukea voidaan antaa alueellisille lentokentillä joilla on vuosittain alle kolme miljoonaa matkustajaa. Tukia voidaan antaa tietyissä olosuhteissa kymmenen vuoden ajanjaksolla varmistamaan riittävä aika uudelle liiketoimintamallille. Pienempien alle 700 000 vuosittaisen matkustajavirran lentokentille mahdollisestataan suuremmat tuet mutta aikaraja on viisi vuotta.

Alle miljoonan vuosittaisen matkustajan lentokentät voisivat saada tukia jopa 75 prosenttia tarvittavasta summasta. 1-3 miljoonan matkustajan kentät saisivat puolet ja 3-5 miljoonan matkustajan kentät maksimissaan 25 prosenttia tarvittavasta rahoituksesta. Rahoituksia on tietyin ehdoin saatavilla myös suuremmille lentoasemille.

Lentoyhtiöitä voidaan tukea reittiavausten suhteen rajallisen ajan. Myös lentoyhtiöiden käynnistysvaiheen tukia on virtaviivaistettu ja mukautettu nykypäivän markkinoille.

Vanhojen sääntöjen mukaan tukea oli mahdollista antaa vain lentoyhtiöille, jotka toimivat kahdeksallatoista lentokentällä kahdeksassa jäsenvaltiossa. Uuden säännöstön avulla tukea voi saada entistä useampi yhtiö.

EU komissio aloitti valtionapusääntöjen uudistamisstrategian toukokuussa 2012. Uuusi ohjeistus astuu voimaan maaliskuussa 2014. Jäsenvaltiolla on tämän jälkeen vuosi aikaa sovittaa omat tukitoimensa uusien ohjeiden mukaiseksi. Uusilla lentoasemia koskevilla valtiontukisäännöksillä on merkitystä lähinnä tuleville valtiontukiratkaisuille.

 

Suomessa lähes pelkästään alle miljoonan matkustajan lentokenttiä

Finavia Oyj:n lentoasemista lähes kaikki ovat alle 1 miljoonan matkustajan kenttiä. Vain Helsinki-Vantaan matkustajamäärä ylittää 5 miljoonan matkustajan rajan. Julkista tukea viime vuosien aikana on myönnetty vain muutaman lentoaseman vähäisiin investointeihin. Toimintatukea Finavia Oyj:n lentoasemille ei ole myönnetty.

Helsinki-VantaaFinavia Oyj:n lentoasemaverkoston ulkopuolisia ovat Seinäjoen ja Mikkelin lentoasemat. Kyseiset lentoasemat ovat alle 1 miljoonan matkustajan lentoasemia, joille on mahdollista myöntää investointitukea 75 prosenttiin asti. Molempia lentoasemia on vuosittain tuettu miljoonalla eurolla.


Sen sijaan toimintatuen myöntämiselle EU asettaa rajoituksia siten, että 10 vuoden siirtymäajan jälkeen suorien toimintatukien myöntäminen ei enää ole mahdollista.

Siirtymäkauden aikana toimintatukien edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman laatiminen, jossa osoitetaan, että lentoasema on siirtymäkauden jälkeen kannattava. Valtio on nykyisin avustanut näitä lentoasemia noin 1 miljoonalla eurolla vuosittain. Tuki on kohdentunut sekä investointeihin että ylläpitoon.

Suomi on kannattanut suuntaviivojen selkeyttämistä, mutta pitänyt tärkeänä, että eri jäsenvaltioilla on riittävä kansallinen liikkumavara. Lentoliikenteellä on Suomessa keskeinen merkitys maan saavutettavuuden kannalta.

Lue myös: