Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön evaluointi lähestyy

campelo2_ilmavoimatIlmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö on kesätauon jälkeen palannut liki kahden ja puolen sadan sotilaan vahvuudessa harjoitusympäristöönsä Karjalan Lennostoon Rissalaan. Merkiksi siitä yksikön komentajan mukaan Camp Eloksi nimetyn tukikohdan ylle nousi siniristilippu.

Ensi vuoden ajan Ilmavoimien kansainvälinen yksikkö on 60 vuorokauden valmiudessa osallistumaan kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon. Yksikkö on ilmoitettu Naton nopean toiminnan joukkojen (Nato Responce Forces) RFP-joukkopooliin (Response Force Pool).

Se on välittömän toiminnan joukkoa alemmassa valmiudessa oleva täydentävä osa. Ilmavoimien osuutena joukkopoolissa on neljän lentävän koneen parvi varakoneineen sekä enintään 250 henkilöä 60 vuorokauden valmiudessa.

FRDFEnnen valmiusvuoroa yksikön on kuitenkin suoriuduttava evaluoinnista, jossa arvioidaan joukon kykyä ja edellytyksiä toimia osana monikansallista lento-osastoa. Siihen on enää puolitoista kuukautta aikaa, joten harjoitusviikoista on otettava kaikki irti.

Lentoyksikön evaluointi tapahtuu Naton TACEVAL-arviointiohjelman mukaisesti. Läpäiseminen ja virallisen kelpuutuksen saaminen edellyttää, että yksikön henkilöstö saavuttaa riittävän taitotason kaikilla arvioitavilla osa-alueilla.

"Jokaisen yksittäisen sotilaan taidoilla ja osaamisella on ratkaiseva merkitys. Odotan, että meistä jokainen astuu ulos mukavuusalueeltaan ja ottaa vastuuta onnistumisesta myös henkilökohtaisella tasolla", haastoi yksikön komentaja, everstiluutnantti  Henrik Elo joukkoaan.

campelo1_ilmavoimatArvioinnissa kuka tahansa yksikön sotilaista saattaa päästä osoittamaan taitonsa suurennuslasin alla niin sanotussa ICCS-karusellissa (Individual Common Core Skills). Testisarja on läpileikkaus sotilaan yleisistä henkilökohtaisista taidoista.

Osaaminen arvioidaan paitsi kirjallisessa kokeessa myös käytännön toiminnassa, kuten iskun jälkeisessä tiedustelussa, alkusammutuksessa, aseenkäsittelyssä ja ammunnassa sekä taisteluensiavussa. Naton evaluaattorit voivat valita testattavat henkilöt sattumanvaraisesti.

"Esimerkiksi ammunnoissa yksikön jokaisen testattavan sotilaan tulisi yltää kansallista keskiarvoa parempaan tulokseen", täsmentää taistelijatovereitaan aseenkäsittelyssä kouluttanut kapteeni Henry Mikkonen.

Yksikön toimintaa kokonaisuutena arvioidaan pari vuorokautta kestävän pelin avulla, jossa toimintakykyä koetellaan erilaisissa simuloiduissa tilanteissa.

"Evaluoinnissa pelitilanteita voivat olla vastuualueella tapahtuvat onnettomuus tai alueeseen, yksikön toimintakykyyn, henkilöstöön tai kalustoon kohdistuva uhka, kuten vihamielisten joukkojen hyökkäys", kertoo yksi kansallisista evaluaattoreista, majuri Vesa Mäntylä.

Edellisen evaluoinnin opit käyttöön

Ilmavoimien valmiusyksikkö on läpäissyt Naton evaluoinnin kerran aikaisemmin vuonna 2009. Tuolloin Suomen ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö läpäisi Saksassa tehdyn Naton evaluoinnin ensimmäisenä puolustusliiton ulkopuolisena ilmavoimayksikkönä. Edellisestä evaluonnista saadut kokemukset hyödynnetään nyt täysimittaisesti.

"Harjoitusvaiheessa myös kansalliset evaluaattorit valmentavat yksikön henkilöstöä varsinaiseen testivaiheeseen", vakuuttaa majuri Mäntylä. Edellisestä arvioinnista saadut kotiläksyt on tehty, opittu ja otettu käyttöön.

HN_ilmatankkaus_1Evaluoinnin päätteeksi yksikölle annetaan suuntaa-antava palaute onnistumisesta. Mikäli kaikki arvioitavat osa-alueet sujuvat menestyksellä, voidaan sen perusteella vetää jo johtopäätökset siitä, läpäiseekö yksikkö arvioinnin vai ei. Rajatapauksissa lopputulosta saatetaan joutua odottamaan pidempään.

"Evaluointi ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu. Myös Naton jäsenmaissa on yksiköitä, jotka eivät ole yltäneet riittävälle tasolle", muistuttaa majuri Mäntylä. Kyseessä on kuitenkin erinomainen tapa mitata omaa osaamista, ammattitaitoa ja asiantuntemusta.

Se, tullaanko evaluoinnin yhteydessä hiottuja taitoja käyttämään todellisessa kriisinhallintaoperaatiossa, edellyttää kansallista, operaatiokohtaista päätöstä.

RFP-joukkopooli (Response Force Pool) on välittömän toiminnan joukkoa alemmassa valmiudessa oleva täydentävä osa. Joukkopooliin nimetyt joukot pitävät yllä 60 vuorokauden valmiutta osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin erillisellä kansallisella päätöksellä.

Joukkopooliin nimeämiseen ei liity velvoitetta osallistumisesta operaatioihin. NRF-joukkopooliin ilmoittaminen on linjattu valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Joukkopooliin nimeäminen mahdollistaa joukkojen osallistumisen NRF-harjoitustoimintaan vuosina 2013 ja 2014. Harjoitustoiminnalla kehitetään Puolustusvoimien suorituskykyä ja kansainvälistä yhteensopivuutta. Joukkopooliin nimeäminen ei aseta uusia vaatimuksia Puolustusvoimien joukoille.

Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö luotiin vuoden 2004 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon perusteella. Selonteko antoi Ilmavoimille tehtäväksi luoda kyvyn osallistua valtionjohdon erillisellä päätöksellä kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin osana monikansallista lento-osastoa.

 

Ilmavoimat ja NRF 2014 -tehtävä:

  • Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on yksi puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä. 
  • Yksikön käyttö kansainväliseen kriisinhallintatehtävään edellyttää Suomen kansallista, operaatiokohtaista päätöstä ja Naton neuvoston hyväksyntää.
  •  NRF-joukkopooliin ilmoittaminen on linjattu valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
  • Ilmavoimien kansainvälisen yksikön koulutus ja evaluointi tukee ja kehittää kotimaan puolustusta.
  • Suorituskyky todennetaan Naton TACEVAL-arviointiohjelmalla.
  • Operaatiossa yksikön tehtäviin voisi kuulua esimerkiksi lentokieltoalueen valvontaa sekä ilma-alusten ja alueiden suojausta.
  • Vuoden 2004 ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko antoi Ilmavoimille tehtäväksi luoda kyvyn osallistua valtionjohdon erillisellä päätöksellä kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin osana monikansallista lento-osastoa.
  • Suomen ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön suorituskyky joukkopoolissa on neljän lentävän koneen parvi varakoneineen sekä enintään 250 henkilöä 60 vuorokauden valmiudessa