Aurora 23 on suurin Ruotsissa järjestetty Ruotsin puolustusvoimien johtama harjoitus vuosiin ja siihen osallistuu noin 26 000 sotilasta 14 eri maasta. Sotilaiden lisäksi harjoitukseen osallistuu myös ruotsalaisia siviiliviranomaisia. Harjoitusalue kattaa käytännössä koko eteläisen Ruotsin merialueet mukaan luettuna. Koko harjoituksen kestoaika on 17.4.–11.5. Harjoituksen johtaa ruotsalainen prikaatikenraali Stefan Andersson. Suomen ilmavoimat osallistuu Ruotsin puolustusvoimien Aurora 23 -harjoitukseen kuudella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä ja kuudella Hawk-suihkuharjoituskoneilla sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustolla 2.‒10. toukokuuta 2023. Suomen ilmavoimien osalta harjoituksen tavoitteena on kehittää kykyä yhteistoimintaan sekä syventää yhteistyötä Ruotsin ja muiden kansainvälisten kumppanien kanssa. Monikansallisten ilmaoperaatioiden suunnittelun ja toteutuksen lisäksi harjoitellaan johtokeskus- ja tukikohtatoimintaa. Ilmavoimien henkilöstöä harjoituksessa on mukana noin sata. Såtenäsin tukikohtaan tukeutuvan suomalaisen Hornet-osaston johtajana toimii Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n komentaja everstiluutnantti Eetu Rikkinen. "Harjoituksessa osallistumme Ruotsin ilmapuolustukseen erilaisissa ilmaoperaatioissa. Niiden lisäksi pääsemme harjoittelemaan isäntämaatuen vastaanottamista ja ruotsalaiseen tukikohtaan integroitumista", kertoo everstiluutnantti Rikkinen. "Pääsemme siis kehittämään yhteistoimintakykyä Ruotsin ilmavoimien kanssa, mikä tukee osaltaan myös kotimaan puolustusta", lisää Rikkinen. Harjoituksessa osana Ruotsin ilmapuolustusta toimiva suomalainen Hornet-osasto tukeutuu Såtenäsin tukikohtaan ja harjoitusvastustajaa simuloiva Hawk-osasto tukeutuu Visbyn tukikohtaan. Harjoituksen lentotoiminta tapahtuu pääasiassa eteläisessä Ruotsissa ja merialueilla. Harjoituksessa on mukana lentokoneita ja helikoptereita myös muista osallistujamaista. Ruotsin ja Suomen lisäksi harjoituksen lentotoimintaan osallistuvat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Puola ja Saksa. Aurora 23 -harjoitukseen osallistuminen on osa Suomen ja Ruotsin välistä FISE-puolustusyhteistyötä. Samalla se on osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien vuoden 2023 kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisiin pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen. Puolustusvoimat kertoo, että Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi koko Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut. Riittävällä sotilaallisella läsnäololla ja yhteistoimintakykyä ylläpitävällä harjoittelulla varmistetaan kyky vastata mahdolliseen Venäjän uhkaan. Suomen näkökulmasta erityisesti Itämeren alueen ja pohjoisen Euroopan turvallisuus edellyttää aktiivista sotilaallista läsnäoloa alueella sekä harjoitustoiminnan kautta luotua valmiutta puolustautua yhdessä.
|
|||
