Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Sen jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa. Muutoksia tehdään ilmailulakiin ja liikenteen palveluista annettuun lakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. syyskuuta 2025. Esityksessä ehdotetaan, että ilmailun turvallisuutta edistettäisiin lisäämällä ilmailulakiin ja lakiin liikenteen palveluista säännökset Liikenne- ja viestintäviraston oikeudesta ilmoittaa työnantajalle tai toimeksiantajalle, kun esimerkiksi lentomiehistön luvan, lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen tai terveydentilatodistuksen peruutustoimenpiteisiin on ryhdytty tai niiden voimassaolo on keskeytetty. Ilmailulakiin ja liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin myös säännökset, joiden nojalla Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voisi puuttua lentoturvallisuuteen vaikuttavaan toimintaan, joka ei edellytä lupaa tai ilmoitusta, joko antamalla huomautuksen tai varoituksen taikka viime kädessä rajoittamalla toimintaa tai kieltämällä sen toistaiseksi tai määräajaksi. Tämä koskisi esimerkiksi laskuvarjohyppääjien kouluttajana tai liidinlentäjänä toimimista. Traficom voisi jatkossa kieltää tai rajoittaa toimintaa, kunnes puutteet turvallisuudessa on korjattu. Ilmailulakiin lisättäisiin säännökset työnantajan oikeudesta velvoittaa sen palveluksessa oleva ilma-aluksen miehistöön kuuluva työntekijä tai lentoturvallisuuteen vaikuttavaa tehtävää maaorganisaatiossa suorittava työntekijä puhalluskokeeseen sen selvittämiseksi, onko työntekijä alkoholin vaikutuksen alaisena työajalla tai välittömästi ennen työajan alkua. Lentoturvallisuuteen vaikuttavassa tehtävässä maaorganisaatiossa tai ilma-aluksen miehistössä toimivien henkilöiden veren alkoholipitoisuus ei saa olla koholla eikä heidän elimistössään saa olla alkoholia tai muita huumaavia aineita havaittavia määriä. EASA-asetuksen mukaan miehistön jäsen ei saa suorittaa tehtäviä ilma-aluksessa, jos hän on alkoholin tai muiden psykoaktiivisten aineiden vaikutuksen alaisena tai kykenemätön tehtäväänsä loukkaantumisen, väsymyksen, lääkityksen, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Eurooppalaisessa liikenneilmailussa tunnetaan vain kaksi tapausta, joissa alkoholin vaikutuksenalainen operointi on johtanut lento-onnettomuuteen. Ensimmäinen tapahtui Koivulahdella Aeron DC-3 -koneelle vuonna 1961 ja jälkimmäinen vuonna 1989 Ranskassa Europe Aero Servicen Fokker 27 -koneelle. Tunnettujen tapausten perusteella puhallutushankkeen vaikutukset lentoturvallisuuden parantamiseksi eivät olisi merkittäviä. Lakivalmistelussa kerrottiin käytännön ongelmien liittyvän päihtymyksen toteamiseen ja sen toteen näyttämiseen silloin, kun työntekijä ei vapaaehtoisesti suostu puhalluskokeeseen.
Ilmailulain lentoestelupia koskevaa sääntelyä muutettaisiin siltä osin, kuin soveltamisessa on ilmennyt haasteita. Lentoesteeksi voidaan katsoa mikä tahansa maasta kohoava kohde, joka häiritsee ilmailua. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rakennukset, nosturit tai voimalinjat. Kun lentoesteelle haetaan nykyisen sääntelyn mukaisesti lupaa, esteen vaikutusten arviointi vaatii hakemuksen käsittelyvaiheessa työtä erityisesti lentopaikkojen ylläpitäjiltä ja lentomenetelmien suunnittelijoilta. Nämä tahot arvioivat esteen vaikutuksia ja antavat lausuntonsa Traficomille. Lakiehdotuksessa esitetään, että jo lentoestelupahakemukseen tulisi liittää Suomessa toimivien lentomenetelmäsuunnittelijoiden ja kyseessä olevan lentopaikan ylläpitäjän selvitykset esteen vaikutuksista. Nämä tahot voisivat jatkossa myös periä selvityksistä kohtuullisen korvauksen. Lue myös:
|
|||
