Lapin elinkeino jyrähtää: lentoliikenteen karsiminen turmiollista

KTT_apron_1Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi joulukuussa 2013 lentoliikennestrategian väliraportin, joka ei ollut mieluisaa luettavaa lappilaisille: Ivalon ja Kittilän lentoasemia uhkaa muuttaminen sesonkiluontoisiksi, ja Kemi-Torniota ja Enontekiötä jopa lakkauttaminen. Suunnitelmien toteutuminen nähdään katastrofaalisena usealle eri alalle teollisuudesta matkailuun.

Lapin elinkeinoalan edustajia kummastuttaa moni asia, joista päällimmäisenä ihmetellään miten vienti saataisiin nousuun harvoja yhteyksiä karsimalla. Lentoasemien toiminnan rajoittaminen nähdään erityisen kovana kolauksena myös matkailulle ja suoranaisena kasvupotentiaalin romuttamisena. Kaikkiaan lentoliikennestrategian väliraporttia pidetään ristiriitaisena todellisuuden kanssa.

"Kemi-Tornio alueen teollisuus tuottaa 8-10 prosenttia Suomen teollisuuden vientituloista. Sujuvat lentoyhteydet ovat välttämättömyys teollisuuden myynnille ja ostoille sekä asiakassuhteiden ylläpidolle ja konsernien sisäisille toiminnoille", kertoo Outokummun Tornion terästuotannon johtaja Martti Sassi

Lappi_maisema_2Sassia komppaavat Kemin suunnalta Metsä Boardin ja Metsä Fibren ostopäällikkö Mika Sainio ja Stora Enson tiedottaja Taisto Saari.

 "Tällä hetkellä Suomen suurin haaste on saada vientitulot nousuun, jotta julkinen sektori ja hyvinvointivaltio voidaan ylläpitää. Kemi-Tornion lentoaseman sulkeminen olisi vastoin näitä pyrkimyksiä ja isku koko Suomen taloudelle", Meri-Lapin teollisuusjättien kolmikko paaluttaa.

"Näyttää siltä, että Suomen lentoliikennestrategia ei ole strategia laisinkaan, vaan suunnitelma Finavian ja Finnairin tuloksellisuuden parantamiseksi. Tämä ei ole kansantaloudellisesti järkevää ja sopii toivoa, että asiasta päättävät poliitikot ymmärtävät kokonaisuuden ja nykyisen lentoasemaverkoston merkityksen maamme tulevaisuudelle", sivaltaa Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä.

Kärnän mielestä lentoaseman lakkauttaminen olisi suurempi isku Enontekiölle kuin Nokian lopettamispäätös oli Salolle.

"Matkailu tuottaa noin puolet kuntamme BKT:sta ja kasvupotentiaalimme on lähes kokonaan lentoliikenteen varassa. Välitön matkailutulo tuo Enontekiölle vuosittain noin 22 miljoonaa euroa eli noin 11 500 euroa kuntalaista kohden. Suuri osa tästä menetetään, mikäli lentoasema suljetaan", hän pelkää.

Lapland Safaris Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Rauno Posio pitää perusteita Lapin lentoliikenteen karsimiselle arveluttavina.

Lappi_maisema_1"Ulkomailta katsottuna Lappi on kuin saari kaukana lähtömaista – tänne tullaan lentäen. Jos yhteydet eivät ole jouhevat, matkailijat hakevat vaihtoehdon lomakohteelleen. Finavian toiminnan tehokkuudelle tulisi etsiä muitakin vaihtoehtoja kuin kenttien lakkauttaminen", sanoo Posio.

  Posion mielestä väliraportin hahmotelmat ovat täysin ristiriidassa todellisuuden kanssa: kuluvana talvena lennot Rovaniemelle ovat olleet täynnä, mutta yöpymisissä on tapahtunut laskua edellisvuoteen nähden.

"Ilmiö johtuu siitä, että lennot Rovaniemelle ovat täynnä muihin Lapin kohteisiin päätyviä matkailijoita, koska niihin ei pääse sujuvasti lentämällä. Jos Lapista lakkautetaan kenttiä, se syö edelleen kapasiteettia Rovaniemelle haluavien matkailijoiden lentopaikoista", Posio tietää.

"Lentoliikennestrategian väliraportin tarkastelukulma on maakunnasta Helsinkiin suuntautuva matkustaminen, kun pitäisi keskittyä parantamaan Lapin saavutettavuutta ulkomailta", kummastelee Lapin liiton maakuntainsinööri Hanne Junnilainen.

"Esimerkiksi Kemissä suunnitellaan panostuksia kansainvälisen matkailun kasvuun ja alueella on jo valmiiksi maailmalla tunnettuja kohteita kuten Lumilinna ja jäänmurtaja Sampo. Mikäli Kemi-Tornion lentoasema lakkautetaan, vuosien investoinnit valuvat mereen", arvioi Posio.

Lue myös:

Artikkeli: Suomen lentoliikennestrategialle neljä vaihtoehtoa