Satakunnan lennosto järjestää TYRSKY 26 -vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen 19.-23. lokakuuta 2026 Pohjois-Pirkanmaalla. Harjoituksessa erityisenä painopisteenä on F-35 Joint Fighter -hävittäjäkalustoon liittyvien pelastustoimen erityispiirteiden huomioiminen sekä eri viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen vaativissa lentopelastustehtävissä.

TYRSKY 26 -harjoituksessa kehitetään valmiuksia toimia lentotukikohtien ulkopuolella tapahtuvissa sotilasilmailun onnettomuustilanteissa. Lisäkti tavoitteena on parantaa henkilöstön suorituskykyä, vahvistaa eri viranomaisten yhteistoimintavalmiuksia.

"Uusi hävittäjätyyppi antaa meille tietynlaisia vaatimustasoja onnettomuusalueen eristämisen ja koneen järjestelmien osalta. Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle voi saapua joku muu kuin Puolustusvoimien yksikkö. Paikalle voi saapua paikallinen sopimuspalokunnan yksikkö ja heidän on siten syytä tunnistaa koneen asettamat vaatimukset", kertoi Satakunnan lennnoston palopäällikkö kapteeni Jori-Pekka Wiklund Lentoposti.fi:lle.

"Kuluvan vuoden aikana koulutetaan myös kaikki Suomen johtokeskukset toimimaan uuden konetyypin kanssa", jatkoi kapteeni Wiklund.

Harjoitukseen osallistuu Satakunnan lennoston lisäksi Ilmasotakoulu ja 3. logistiikkarykmentti, poliisi, pelastuslaitos, järvipelastajat ja Fintraffic ARCC -lentopelastuskeskus. Rajavartiolaitos tukee harjoituksen maastoetsintätehtävien toteuttamista koirapartioin.

Kyseessä on laaja harjoitus johon osallistuu useita satoja viranomaisia ja päivittäinen vahvuus on jopa yli 60 henkilöä. Mukana on kaikkiaan 14 etsintäyksikköä. Rajavartiolaitos osallistuu harjoitukseen seitsemä koirapartion voimin. Mukana on myös poliisin mönkijöitä, droneja sekä lämpökameroin varustettuja yksiköitä.

Harjoitusalue sijoittuu Ruoveden ja Virtain pohjoisille maa- ja vesistöalueille. Harjoituksessa käytetään maalinkuvaukseen maalilaitteita, jotka voivat näkyä lauttoina, laskuvarjoina sekä vilkkuvaloina maastossa.

Harjoituksissa maalilaitteena toimii myös Hawk-suihkuharjoituskoneen runko. Se kuvaa harjoituksessa iltapäivän aikana F-35 -hävittäjää ja illan toisella harjoituskierroksella Hawkia. Lentokoneen lisäksi harjoituksessa on myös kymmenkunta maamaalia.

Harjoitusskenaarioissa esimerkiksi ilta-aikaan Hawk-ohjaaja on hypännyt koneesta ja toinen on edelleen rungossa. Lisäksi etsitään 3-4 lentäjää maastosta, joten tarjolla on etsittävää laajalle osallistujajoukolle koirapartiot mukaanlukien.

Harjoituksessa on mukana siis uuden F-35 -kaluston pelastustoimien erityispiirteet. Kaikkea ei voida kouluttaa maastoharjoituksessa vaan tietoa jaetaan myös muissa koulutuksissa.

Onnistuneeseen pelastusoperaatioon kuuluu nopea pääsy ohjaamoon ja lentäjän saaminen pois ilma-aluksesta. Pelastushenkilöstön on tunnettava laajasti koneen järjestelmiä ja menettelytavat, jotta hävittäjää voidaan lähestyä turvallisesti oikeista tilanteen mahdollistamista sektoreista. Tärkeimpinä asioina ovat ihmishenget ja koneen turvallisuus. 

F-35 Joint Fighterin pelastautumisjärjestelmä eroaa Horneteista ja Hawkeista. Hävittäjän ohjaamokuomun avaamiseen on omat ohjeet, jotta heittoistuinkäyttöä varten asennetut räjähteet eivät laukea. Mikäli ohjaaja olisi vielä onnettomuuskoneessa tulee tuntea tarkemmin myös heittoistuinjärjestelmä ja istuinvöiden irrotus.

Yhdysvalloissa käytössä oleva pienin eristysalue on 90 metriä, jolla varaudutaan kuomun räjähdepanosten aktivoitumiseen. Mikäli hävittäjässä on on tuntemattomia aseita suoritetaan evakuointi 1200 metrin säteellä. 

F-35 -hävittäjässä vaaraa aiheuttavia osakokonaisuuksia ovat mm. F-135 -moottori, sen ilman ottoaukot sekä koneen IPP-järjestelmä (Integrated Power Package). Onnettomuuspaikalla vaaraa voivat aiheuttaa komposiittimateriaalit, paineakut, akut, räjähteet sekä säteily. Hävittäjässä voi olla myös jopa noin 10 000 litran polttoainekuorma. Mahdollisesti palavan moottorin ja IPP:n sammutustoimiin on olemassa omat toimenpiteet.

Koneen rungon ulkopinnan komposiittirakenteiden vaurioiden seurauksena henkilöstön tulee varautua hengistys- ja ihokontaktiriskeihin käyttäen hengityssuojainta ja suojahaalaria välttääkseen pölyn hengittämistä tai ihokontaktia. Vastaavasti suojausta tarvitaan myös laskutelinealueella käytetyn kadmium-pinnoitteen takia. Tällä alueella vaaraa aiheuttavat myös mm. kuumat jarrut ja renkaiden räjähdysvaara. 

Lisäksi hävittäjän elektro-optisissa järjestelmissä on käytetty laajasti berylliumseoksia ja laserjärjestelmässä on pieni radioaktiivinen osa.