Islannissa 3. helmikuuta käynnistyneen Iceland Air Meet 2014 -harjoituksen lentovaihe on päättynyt. Pohjoismaisena NORDEFCO-yhteistyönä toteutettu tapahtuma täytti sille asetetut tavoitteet. Pääosa harjoituksen henkilöstöstä palaa kotimaahan 21. helmikuuta. Purkuvaihe kestää noin viikon.

Suomen harjoitusosastoon kuuluneet viisi Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää lennetään Suomeen ja kaksi mukana ollutta Maavoimien NH90-helikopteria laivataan Islannista Norjaan ja lennetään edelleen Ruotsin kautta kotimaahan. Helikoptereiden ja varaosakonttien siirto-operaation on määrä alkaa laivakuljetuksella viikolla 9.

Islannin harjoituksessa oli mukana reilut 20 lentokonetta ja helikopteria. Suomen osaston lisäksi mukana oli Ruotsi seitsemällä JAS 39 Gripen -hävittäjällä. Norjan osastoon kuului kuusi F-16 -konetta.

Harjoitukseen osallistui lisäksi ilmatankkauskalustoa Ruotsista (C-130), Hollannista (KDC-10) sekä Yhdysvalloista (KC-135). Myös sotilasliitto Nato tuki Iceland Air Meetin toteuttamista E-3A AWACS -johtokoneella. Isäntämaa Islannin rannikkovartiosto oli mukana helikoptereilla ja pinta-aluksilla.

Suomesta harjoitukseen osallistui porrastetusti kaksi noin 60 sotilaan osastoa. Henkilöstön jakaminen kahteen rotaatioon mahdollisti sen, että henkilökohtaista harjoituskokemusta sai mahdollisimman moni.

Pohjoismaista yhteistyötä ja kriisinhallintakykyä

Harjoituksen kansallisena tavoitteena oli syventää ohjaajien, taistelunjohtajien sekä teknisen henkilöstön osaamista yhteispohjoismaisessa toimintaympäristössä sekä kehittää ilmavoimien kriisinhallintakykyä.

"Näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin ja harjoitusohjelma saatiin vietyä läpi suunnitellusti. Ajoittaisista vaativista tuuliolosuhteista huolimatta Islannin sää oli vuodenaikaan nähden pääosin hyvä ja päivittäin päästiin lentämään 2-3 kierrosta yleensä 10-12 hävittäjän osastoilla", toisen harjoitusosaston johtajana toiminut everstiluutnantti Tommi Keränen summasi.

Lentotehtävät suoritettiin Islannin Keflavikin tukikohdasta, joka sijaitsee vajaan 50 kilometrin päässä pääkaupunki Reykjavikista. Harjoituksessa lennettiin MLU2-tasoon päivitetyillä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä ja Maavoimien NH90-helikoptereilla.

Islannissa "Cross Border -harjoitus" kolmesti päivässä

 Harjoituksen yhteispohjoismainen konsepti on tuttu Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmatiloissa lennettävistä Cross Border -kierroksista, joita toteutetaan lähes viikoittain. Kotimaan oloissa eri maiden osastot nousevat ilmaan omista kotitukikohdistaan, kohtaavat sovitussa ilmatilassa ja palaavat takaisin kotitukikohtaansa.

"Merkittävä ero kotimaasta käsin suoritettavaan harjoitteluun syntyy toiminnan volyymissä. Kun Suomesta käsin teemme vastaavaa viikoittain, voitiin sama tehdä täällä jopa kolme kertaa päivässä kolmen viikon ajan", Keränen tiivisti.

"Myös kasvokkain harjoituskumppaneiden kanssa tehtävä ilmaoperaatioiden valmistelu ja suorituksista saatava sekä annettava palaute parantaa lopputulosta ja kehittää menetelmiä edelleen", Keränen arvioi.

NH90-helikopterit tärkeässä roolissa

 Harjoituksessa mukana olleet kaksi Maavoimien NH90-helikopteria olivat keskeisessä roolissa lentotoiminnan turvallisuuden varmistamisessa. Jokaisen hävittäjien tekemän lentokierroksen aikana yksi NH90-helikopteri oli hälytysvalmiudessa etsintä- ja pelastuspalvelutehtävään. Kopterit mahdollistivat samalla hävittäjäosastoille huomattavasti laajempien meren ylle sijoitettujen harjoitusalueiden käytön.

Helikopterit ja miehistöt suorittivat lisäksi useita vaativia meri- ja vuoristopelastusharjoituksia yhteistyössä Islannin rannikkovartioston henkilöstön, pinta-alusten ja helikopterin kanssa. Atlantin valtameren erittäin vaativat olosuhteet loivat koneiden lentäjille, pintapelastajille, kuormamestareille ja tekniselle henkilöstölle poikkeuksellisen harjoitusympäristön. Toiminnasta saadut opit voidaan hyödyntää suoraan kansallisen puolustuksen ja mahdollisten virka-aputehtävien tueksi kotimaassa.

"Helikoptereiden toiminnasta, käyttövarmuudesta ja työn korkeasta laadusta saatu palaute on ollut erittäin positiivista kaikilta suunnilta. On huomioitava, että tämä oli ensimmäinen niin sanottu combined joint –operaatio, jossa Suomen Maavoimien kopterit, Ilmavoimat sekä kansainväliset harjoituskumppanit ja isäntämaa tekivät yhteistyötä tässä laajuudessa", Keränen korosti.

Suomi sai Iceland Air Meet -harjoituksesta merkittävää kokemusta myös operaation perustamis- ja purkuvaiheen aikaisesta kansainvälisestä yhteistoiminnasta, kuten logistiikan suunnittelusta ja toteutuksesta sekä henkilöstön hallitusta kierrättämisestä operaation aikana.


Norjalla vastuu Naton ilmavalvontatehtävästä

Islannin ilmatilan valvonnasta vastaa Nato, joka otti tehtävän hoitaakseen Yhdysvaltojen suljettua tukikohtansa Keflavikissa vuonna 2006. Jäsenvaltio Norjan ilmavalvontavuoron yhteydessä järjestettyyn Iceland Air Meet –harjoitukseen osallistuneiden Suomen ja Ruotsin joukot eivät ottaneet Islannissa osaa Naton ilmavalvontatehtäviin, eikä Suomen ja Ruotsin koneissa ollut ladattuja aseita.

Naton Saksassa toimiva Udemin johtokeskus toimi harjoituksen koordinaattorina. Suomen joukot toimivat puolestaan Air Meetin norjalaisen johtajan ohjauksessa, mutta säilyvät koko ajan kansallisessa johdossa.

Ilmavoimien puolesta harjoituksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Satakunnan Lennosto.

"Harjoitus oli haastava ja mielenkiintoinen kokemus. Islanti tarjosi vaativan merellisen harjoitusympäristön ja laajan ilmatilan hävittäjäosastojen käyttöön. Yhteistoiminta isäntämaan kanssa oli luontevaa ja saumatonta. Kaikkiaan positiivinen kokonaisuus", Keränen tiivisti.

NATO:n video harjoituksesta: