Raja valvoo Itämeren aluetta kiinteäsiipisellä Textron Aerosonde -RPAS-järjestelmällä

TA_lennolla_TextronRajavartiolaitos sai purjehduskaudelle 2022 käyttöönsä Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:lta (European Maritime Safety Agency) kiinteäsiipisen amerikkalaisvalmisteinen miehittämättömän Textron Systems Aerosonde -ilma-aluksen. Raja- ja meriturvallisuustehtäviä suoritetaan siis kahden edelliskauden tapaan kaukohjatulla RPAS-ilma-aluksella (Remotely Piloted Aircraft Systems).

Rajavartiolaitos on saanut aiemmilta vuosilta hyviä kokemuksia kauko-ohjatuista ilma-aluksista ja siitä miten ne soveltuvat monipuolisesti tilannetietoisuuden parantamiseen. Rajavartiolaitos on lisäksi hankkinut kokemuksia neljästä miehittämättömästä järjestelmästä Valvonta 2 -hankkeessa. Siihen liittyvillä koelennoilla selvitettiin miten miehittämätön ilma-alus palvelisi sensorialustana mahdollisimman hyvin viranomaisten erilaisia tarpeita pohjoisen Itämeren olosuhteissa.

Raja_lento_Turva_1Rajavartiolaitos on käyttänyt RPAS-järjestelmiä erilaisiin meri- ja rajaturvallisuustehtäviin mukaanlukien ympäristön suojeluun liittyvät tehtävät ja lainvalvonta. Tyypillisiä kauko-ohjatulle lentokoneelle annettuja tehtäviä ovat kohteiden paikantaminen, tunnistaminen, erilaiset valvonta- ja etsintätehtävät kaikkina vuorokaudenaikoina.

RPAS-järjestelmä tuo toimintaan kustannustehokkuutta, mutta se tehostaa huomaamattomuudellaan merkittävästi merellisen valvontajärjestelmän suorituskykyä. Miehittämättömän ilma-aluksen kamerajärjestelmät voivat tuottaa elintärkeää tilannekuvaa onnettomuus- ja etsintätehtävissä meripelastuskeskukseen johtamisen tueksi.

Rajalla on ollut kahdella edellisellä purjehduskaudella käytössään EMSA:n kautta miehittämätön Schiebel Camcopter S-100 -ilma-alus. Nyt käyttöön on saatu kiinteäsiipinen lentokonemainen Textron Aerosonde. Vastaava Textron Aerosonde RPAS-järjestelmä lentää koelentoja kevään 2022 aikana myös US Navyn ohjusristeilijältä.

TA_HankoAerosonde lentää Suomessa, mutta myös laajemmin Itämeren alueella yhteistyössä Viron ja Latvian kanssa. RPAS-järjestelmä on Rajan käytössä noin kahden kuukauden ajan. Tästä miehittämättömästä ilma-aluksesta tehtiin havaintoja 29. huhtikuuta 2022 Hangon edustan merialueella.

Rajavartiolaitos suunnittelee purjehduskauden 2022 lennot osaksi omaa operatiivista toimintaansa yhteistyössä Viron ja Latvian kanssa kanssa. Textron Aerosonde -RPAS-järjestelmää operoi norjalainen Nordic Unmanned, joka suorittaa operatiivisia lentoja Rajavartiolaitoksen valtuuttamana.

Nordic Unmanned sai joulukuussa 2021 Norjan ilmailuviranomaiselta Luftfartstilsynetiltä LUC-operaattoriluvan (Light Unmanned Aircraft System), joka mahdollistaa toiminnan samassa ilmatilassa siviililentoliikenteen kanssa.

Ensimmäisen Textron Aerosonde Mk 4.7 -järjestelmän operaattori sai käyttöönsä tammikuussa 2022. Toinen Aerosonde tulee Nordic Unmannedin käyttöön vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana. Molemmissa järjestelmissä on kaksi Aerosonde -ilma-alusta. Ensimmäiset Aerosondet ovat GRO (LN-0310-UA) ja JAN (LN-0310-UB). Textron Aerosonde on hyväksytty myös BVLOS-toimintaan (Beyond Visual Line of Sight) eli lentoihin näköyhteyden ulkopuolella.

Nordic Unmanned suorittaa Itämerellä ympäristövalvontaa kevään aikana kolmen kuukauden ajan myös Schiebel S-100 -RPAS-järjestelmällä, joka toimii Saksasta käsin valvoen mm. laivojen rikkipäästöjä.

Rajavartiolaitoksen käytössä oleva kauko-ohjattava miehittämätön Textron Aerosonde -lentokone (Small Unmanned Aircraft System, SUAS) on varustettu AIS-vastaanottimella, elektro-optisella kameralla ja lämpökameralla. Aerosonde voi myös toimia kommuninaatiolinkkinä sekä suorittaa signaalitiedustelua. Ilma-alus on suunniteltu toimintaan maa- ja merialueilla. Järjestelmällä on lennetty yhteensä jo yli 550 000 lentotuntia.

TA_laskuun_1_TextronTextron Aerosonden siipien kärkiväli on noin 3,7 metriä ja suurin lentoonlähtöpaino on 36,4 kg. Se tarjoaa hyötykuorman käyttöön 200 watin tehon. Hyötykuormana voi olla yö- ja päivävideota kuvaava kamerajärjestelmä, puheviestintärele, MANER-verkko (Mobile Adhoc Network), pilvienkin läpi näkevä SAR-tutka, elektronisen sodankäynnin ja signaalitiedustelun järjestelmiä (SIGINT/COMINT) sekä meriliikenteen AIS-järjestelmä (Automatic Identification System).

Aerosonde yltää neljähevosvoimaisen Lycoming EL-005 -moottorin avulla suurimmillaan noin 120 kilometrin lentonopeuteen. Järjestelmä kykenee Rajavartiolaitoksen mukaan lentämään sille rakennetun tukiasemaverkon piirissä jopa useita satoja kilometrejä. Valmistajan mukaan kantama on noin 140 kilometriä ja toiminta-aikaa luvataan jopa yli 14 tuntia. Lakikorkeutta Aerosondella on 15 000 jalkaa eli noin 4500 metriä. Se on lähes näkymätön lentäessään korkealla, pienen kokonsa ja hiljaisen toimintaäänensä ansiosta.

TA_laskuun_2_TextronKauko-ohjattava Textron Aerosonde laukaistaan ilmaan katapultin avulla ja lennon päätteeksi se laskeutuu sitä varten viritettyyn verkkoon, jota päin lentokone lennetään. Se toimii hieman samaan tapaan kuin Valvonta 2 -hankkeessa aiemmin myös vartiolaiva Turvan kannelta koelennetty Boeing Insitu Scan Eagle.

Rajavartiolaitos on aiemmin koelentänyt myös Scan Eaglen ja S-100 Camcopterin lisäksi myös UMS Aero Group AG:n Skeldar V-200 -pienoiskopterin sekä Aeronautics Orbiter 3 -lennokin. MH


Lue myös: