Turun Forum Marinum -merimuseossa on esillä 6. toukokuuta - 5. lokakuuta 2014 "Vedestä lentoon - suomalaisen merilentotoiminnan historiaa" -erikoisnäyttely. Komeasti esille pantu kokonaisuus on ensimmäinen kerta, kun vesilentämisen historiaa esitellään maassamme tässä laajuudessa. Näyttely on toteutettu yhteistyössä suomalaisten ilmailumuseoiden kanssa. Vetonaulana on Ruotsista lainaksi saatu aito Junkers Ju 52 -matkustajakoneen ohjaamo. Lisäksi mukana on suomalaista suunnittelua edustava Eklund TE-1 -lentovene.

Alle kymmenen vuotta Wrightin veljesten vuonna 1903 tekemän ensimmäisen onnistuneen moottorilennon jälkeen aloitettiin vesilentotoiminta. Vesikoneet yleistyivät 1910-luvulla, koska niitä varten ei tarvinnut rakentaa lentokenttiä.

Mahdollisuus laskeutua veteen nähtiin turvallisuuttakin lisäävänä tekijänä, koska moottorien luotettavuus ilmailun alkuaikoina oli mitä oli. Kellukekoneiden rinnalle tulivat lentoveneet, joiden rungon alaosa oli muotoiltu vesitoiminnan mahdollistavasti.

Vedestä lentoon -näyttelyyn saavutaan suomalaisvalmisteisen I.V.L. A.22 Hansa -koneen puupotkurin alta kävelemällä (klikkaa kuvat suuremmaksi).

Hämärästi valaistussa hallissa esineet on nykytyyliin nostettu esiin kohdevaloilla. Tämä järjestely hieman haittaa monipuolisten selitetekstien lukemista.

Nähtävänä on valokuvasuurennuksia, pienoismalleja, dioraamoja, harvinaisia historiallisia esineitä ja dokumentteja, multimediaa sekä yksi lentokone.

Jatkuvasti pyörivä video kertoo siitä, mitä vesilentäminen on käytännössä. Lisäksi ilmailualaa tuntemattomille kävijöille on nähtävänä aikajana moottorilennon historiasta niin maailmanlaajuisesti kuin suomalaisittainkin. Kaikki tämä noin 150 neliömetrin alueella.

Näyttelyn vetonaulaksi on Ruotsista saatu aito Junkers Ju-52 -koneen ohjaamo. Finnairin edeltäjä Aero käytti pitkään tätä samaa konetyyppiä.

Ohjaamo on peräisin Södermanland-koneesta, joka oli usein nähty vieras Suomessa. Se lensi Turun Ruissalon vesilentosatamaan ja oli pyörillä varustettuna ensimmäinen liikennekone, joka laskeutui upouudelle Helsinki-Malmin lentoasemalle.

Nykyisin Junkersin ohjaamo-osa on museoitu Arlanda Flygsamlingar -kokoelmiin. Muu kone koki karun kohtalon paloharjoittelulaitteena. Ohjaamo on aiemmin nähty Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla Finnairin 75-vuotisnäyttelyssä.

Vedestä lentoon -näyttelyn ainoa kokonainen vesilentokone on Eklund TE-1 -lentovene. Pienen ilma-aluksen siivet on rakennettu rungon sivuille taittuviksi, joten sitä olisi ollut helppo säilyttää vaikka autotallissa.  

Venäläisten perintöä

Näyttely aloittaa tarinansa maamme venäläisajoilta, jolloin Suomen rannikolle ensimmäisen maailmansodan aikoihin perustettiin runsaasti vesilentotukikohtia. Itsenäisyyden alkuvaiheissa ne päätyivät Ilmavoimille.

Vedestä lentoon tarkastelee vesikoneilla lentämistä Suomen merialueilla, rannikolla ja saaristossa aina ilmailun varhaisvaiheista viime vuosikymmeniin. Se kattaa niin sotilasilmailun kuin siviililiikenteen, joita alussa oli vaikea jopa erottaa toisistaan.

Näyttelyn painopisteenä ovat 1920- ja 1930-luvut, joita pidetään vesilentokoneiden kukoistuskautena. Esillä on mm. Väinö Bremerin Junkers A50 Juniorin kelluke. Itse kone on näytteillä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 

Bremer saavutti mainetta ennätyslennoillaan. Alkuaikojen lentäjät olivatkin julkkiksia, joiden edesottamuksia media seurasi tarkasti. Näyttelyssä on runsaasti kopioita Suomen Kuvalehden aikalaisartikkeleista niin uroteoista kuin onnettomuuksista.

Suomi sopi vesilentotoimintaan

Suomessa vesilentokoneiden käyttö oli luonnollista laajojen vesialueiden takia. Konetyyppi kuului pitkään Ilmavoimien keskeisimpään kalustoon. Samaten monet kaupalliset toimijat lensivät aluksi vesikoneilla.

Jo toiseen maailmansotaan mennessä vesilentämisen merkitys oli pienentynyt oleellisesti maakenttien määrän kasvaessa. Silti suomalaiset käyttivät kellukekoneita meripartiointiin ja kaukopartioiden kuljetuksiin vihollisen linjojen taakse.

Sittemmin vesilentämisellä on ammattilaistoiminnassa ollut hyvin rajattu rooli. Tosin Lapissa "puskalentäjät" luottavat edelleen kellukekoneisiinsa. Samaten ainoassa nykyisin kasvassa harrasteilmailulajissa eli ultrakevytilmailussa vesilentäminen on suosittu osa-alue.

Alan harrastajia yhdistää Suomen vesi- ja suksilentoyhdistys (vesikoneet siirretään usein suksille talvikauden ajaksi). Vuotuinen päätapahtuma Hauho Splash In järjestetään tänä vuonna 8.-10. elokuuta. Kyseessä on jo 40. kerta.

Näyttely museoiden yhteisprojekti

Vesikonelentämisellä on ollut monia yhtymäkohtia merenkulkuun niin teknisesti, maantieteellisesti kuin toimijoidenkin osalta. Siksi tänään avattu näyttely sopii hyvin Forum Marinumiin. Myös Turulla on pitkä vesilentohistoria.

Mukana toteutuksessa ovat olleet suomalaiset ilmailumuseot sekä Eesti Meremuuseum. Lisäksi nähtävänä on esineistöä muiden alojen museoiden ja yksityishenkilöiden kokoelmista.

Kun Vedestä lentoon sulkeutuu Turussa lokakuussa, se pakataan ja siirretään vierailevaksi näyttelyksi Tallinnan suosittuun uuteen Lennusadam-merimuseoon. Sinne se sopiikin mainiosti, sillä museorakennus on osa entistä venäläistä merilentosatamaa.

Forum Marinum tarjoaa paljon muutakin

Merenkulun ja merivoimien museo Merikeskus Forum Marinum Aurajoen varrella on todella hieno kokonaisuus. Se sijaitsee entisissä teollisuus- ja varastotiloissa, jotka on kunnostettu museokäyttöön.

Valitettavasti suomalaiset ilmailumuseot kalpenevat niin Forum Marinumin rakennusten kuin näyttelyn esillepanon rinnalla. Suomessa merihistoriaa tallentavien museoiden rahoitus on jostain syystä huomattavasti paremmalla tolalla kuin ilmailuun keskittyvien.

Forum Marinumissa on kokoelmien lisäksi nähtävänä on useita laivoja, kuten esimerkiksi Aurajoessa kelluvat parkki Sigyn, fregatti Suomen Joutsen sekä tykkivene Karjala. Museokokonaisuuteen liittyy myös hostellina osittain toimiva matkustajalaiva Bore. T.T.

Tarkemmat tiedot Vedestä lentoon -näyttelyn aukioloajoista ja pääsymaksuista: Merikeskus Forum Marinumin nettisivut

Suomen vesi- ja suksilento yhdistys: Vesilento.com

Lue myös muita Lentoposti.fi:n aiheeseen liittyviä juttuja:

SA-kuva.fi julkaisi 800 sodan ajan värikuvaa - tässä parhaat 40 Ilmavoimiin liittyvää

Hauho Splash In - perinteinen vesikonetapahtuma kokosi ilmailijat Ilorantaan