Pekka Koivisto on työskennellyt pitkään lentokoneen jäänpoistoon liittyvän hankkeen parissa, joka on hänelle aiheena tuttu liikennelentäjän uralta. Nyt Koivisto väitteli aiheesta tohtoriksi Aalto-ylipistolla New Aerodynamic Aspects of Aircraft De/Anti-icing fluids -väitöskirjallaan. “Olin ilmoittautunut jatko-opintoihin 1980-luvulla ja ne kiinnostivat edelleen. Aihe syntyi liikennelentäjäuran aikana, jolloin toimin myös teknisenä ohjaajana Finnairilla 2000-luvulla”, kertoi Pekka Koivisto väitöskirjan aiheita Lentoposti.fi:lle
“Asiat jäivät siis selvitettäväksi ja ne olivat hyvä, sekä luonteva syy jatkaa opiskeluja eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Nyt mittaushanke saataisiin maaliin ajattelin. Käytössä oli edelleen mm. aiemmin mitattujen lentojen jäänpoistohistoria ja nostovoimakertoimet. Väitöskirjan aiheet lähtivät siis jäänpoistonesteiden jäämistä ja niiden arvioinneista”, avasi Koivisto hankkeen käynnistymistä. Vuosina 2011-2015 tutkimushanke sai rahoitusta Trafilta (nykyinen Traficom). Ilmailuviranomainen mahdollisti tuulitunnelikokeet lentoturvallisuuden tutkimiseksi. Ilmailun parissa tällaista rahoitusta ei ollut aiemmin käytössä. Vastaavia turvallisuutta parantavia hankkeita oli aiemmin rahoitettu merenkulun ja ratahallinnon puolella.
“Hanke sai merkittävää lisärahoitusta, joka mahdollisti mm. toisen siipiprofiilin rakentamisen. Ensimmäistä siipiprofiilia kannettiin tutkimuksia varten eri kerrokseen pakastimeen ja sitten takaisin tuulitunneliin. Uudessa siivessä oli sisäänrakennettu jäähdytyslaitteisto, joka mahdollisti tutkimusta uusilta kanteilta”, kertoi Koivisto.
Jäänpoisto- ja jäänestoaineiden poistumista aerodynaamisilta pinnoilta tutkittiin kiihtyvässä ilmavirtauksessa Arteform Oy:n alisoonisessa tuulitunnelissa. Siipiprofiilina oli tuulitunneliin ripustettava geneerinen NASA CRM HL Toff -siipi (Hi-Lift Take Off). Sen keskiosan jäähdytysjärjestelmän avulla voitiin simuloida kylmenneitä polttoainesäiliöitä. Siiven pintaa mitattiin Hexagon Metrology Finlandin sekä NASA:n toimittamilla laserkeilaimilla. Nestekerroksen käyttäytymistä tuulitunnelin ilmavirtauksessa seurattiin myös useilla kameroilla ja siipiprofiilin tuottamaa nostovoimaa tarkkailtiin ripustusmekanismissa olevilla antureilla.
Kokeissa siipiprofiilin pinnalle siveltiin tyypin IV -jäänpoistoainetta ja seurattiin sen käyttäytymistä nopeutuvassa virtauksessa. Geelimäinen tyypin IV -jäänpoistoaine on viskositeetiltaan ilmavirtauksessa leikkautuvaa eli se muuttuu nestemäiseksi nopeuden kasvaessa.
Kyseisten nesteiden suuren viskositeetin aiheuttamia erityispiirteitä ei aiemmin ole osattu oikealla tavalla huomioida. Nesteisiin syntyvät kinemaattiset aallot selittävät nesteen poistumisen mekaniikkaa aiempaa paremmin. Hyödyntämällä tätä uutta näkökulmaa nesteen poistumismekaniikasta kehitettiin kokonaan uusi mallilaki, jolla voidaan arvioida nestepoistumaa mittakaavasta ja tuulitunnelin kiihtyvyydestä riippumatta.
Myös Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n RMT (Rule Making Task) pohtii kokonaan uutta säännöstöä jäätymisen ja jäänestoaineiden ympärille. Koiviston väitöskirjan aiheita on käytännössä neljä. Ensimmäinen käsittelee nostovoimavähenemää lentoonlähdossa ja siipiprofiilin sekä etureunasolakon geometrian vaikutusta sekundääriaaltoon.
“Kaksi viimeisintä osiota saattaa kiinnostaa jäänpoistonesteiden valmistajia, sillä niiden poistumista on nyt analysoitu uudella tavalla” totesi Koivisto. Neljäs osio on muotoiltu skaalausmenetelmä nesteen poistumisen redusoimiseksi samalle käyrälle eri kokoisille kappaleille ja eri tavoin muuttuville tuulitunnelinopeuksille. MH Pekka Koivisto: New Aerodynamic Aspects of Aircraft De/Anti-icing fluids (PDF) Lue myös aiempia uutisiamme aiheesta:
|
|||