Tampereen Härmälä on muuttunut Pyhäjärven rannan teollisuusalueesta viihtyisäksi asuin- ja palvelukeskukseksi. Alueen arvokasta ilmailuhistoriaa ei haluta unohtaa. Siitä muistuttaa vitriinissä VL Viima -koulukoneen prototyyppi. Se sai nyt uuden paikan Sisu-aukion laidalla osoitteessa Valmetinkatu 5.

Vitriininsiirtotapahtuma järjestettiin perjantaina 2. syyskuuta. Paikalla oli kutsuvieraita ja yleisöä noin sata henkeä. Tilaisuuden avasi Lentovarikon Kilta ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Käkelä.

”Härmälänranta on ylpeä historiastaan. Alueella toimi 1930-luvulta 60-luvulle asti Valtion Lentokonetehdas, jonka toiminta oli tärkeää paitsi Tampereelle, myös koko Suomelle”, hän totesi.

Härmälään liittyy paljon muutakin suomalaista ilmailuhistoriaa. Siellä on sijainnut Valtion Lentokonetehtaan lisäksi myös ilmavoimien Lentovarikko sekä vuonna 1936 valmistunut Tampere-Härmälän lentoasema. Myös Adolf Aarno suoritti vuonna 1911 Demoiselle-koneella läheisellä Pyhäjärven jäällä Suomen ensimmäisen moottorilentoyrityksen.

Liikenneilmailu siirtyi vuonna 1979 avatulle Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Härmälässä jatkettiin yleisilmailutoimintaa vielä vuoteen 1982 asti, jolloin kenttä suljettiin.

Skanska Kotien yksikönjohtaja Toni Tuomola kertoi Härmälänrannan kehittäjänä ja rakentajana yhtiön kunnioittavan alueen historiaa ja ilmailumenneisyyttä. Osa alueen rakennuksista  säilytetään ja saneerataan palvelukäyttöön.

Viiman aiempi sijainti kaavoitettiin asuinkorttelikäyttöön, mutta löytyi uusi paikka kadun toiselta puolelta. Tämä oli jo vitriinin toinen siirto, sillä se on aiemmin siirretty kertaalleen samojen katujen risteyksen viereen rakennetun asuinrakennuksen tieltä.

Valtion Lentokonetehdas muutti 1930-luvulla Härmälään Suomenlinnan telakka-alueelta, josta lähtevät kotimaisen lentokoneteollisuuden juuret. Ensimmäisenä siellä rakennettiin 1920-luvulla suursarja Hansa Brandenburg -koneita. Sittemmin suomalaista lentokoneteollisuutta jatkoi Valmet ja nykyisin Ilmavoimien tarpeisiin vastaa Patria.

VL Viima oli Valtion Lentokonetehtaan valmistama kaksitasoinen ja -paikkainen koulukone. Sen suunnittelu aloitettiin vuonna 1934. Konetyypillä oli tarkoitus korvata Ilmavoimien tshekkoslovakialaiset Letov S.218 A Smolik -koneet.

Härmälänrannan vitriinissä esillä oleva Viiman prototyyppi VI-1 valmistui Suomenlinnassa  ja lensi ensilentonsa 11. tammikuuta 1936. Kone poistettiin käytöstä 2.7.1952 ja varastoitiin Vesivehmaalle. Sieltä se siirrettiin Halliin ja lopulta Tampereelle. Huonokuntoisen Viiman entisöinti valmistui 1985.

Prototyypissä oli puutteita, joiden seurauksena kone suunniteltiin suurelta osin uudelleen. Uusi prototyyppi VL Viima II lensi ensilentonsa 12. lokakuuta 1937.

Viima-koneita valmistettiin 23 kappaletta vuosina 1936-39, ja konetyyppi oli käytössä Ilmavoimissa vuosina 1936–1963. Se toimi aluksi koulukoneena ja loppuaikoina yhteyskoneena.

Viimoilla lennettiin yhteensä 78 000 tuntia. Vuonna 1960 kahdeksan konetta myytiin lentokerhoille, joissa ne toimivat 60-luvulla purjekoneiden hinauskoneina.

Kaksi lentävää Viimaa

VI-1 on ollut esillä vitriinissä entisen Valtion lentokonetehtaan, sittemmin Kalmar Oy:n tehtaan edessä vuodesta 1986. VI-1:n lisäksi Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla on nähtävänä Ilmavoimien entinen VI-21 siviilirekisteritunnuksella OH-VII. Kone poistettiin ilma-alusrekisteristä vuonna 1989 ja se oli tuolloin Suomen viimeinen lentokuntoinen Viima.

Tällä hetkellä Suomessa lentää kaksi Viimaa. Esa Passilan kunnostama VL Viima II OH-VIF esiintyi ensimmäisen kerran SIL:n päälentonäytöksessä Turussa vuonna 2011. Kone on ilmavoimien entinen VI-17.

Suomessa asuva englantilainen Phil Lawton on hankkinut omistukseensa Saksan ilma-alusrekisterissä olleen VL Viima II -koneen OH-VIG, joka on ilmavoimien entinen VI-3.

Kone saapui Suomeen kesällä 2015 ja se on maalattu ilmavoimien toisen maailmansodan aikaiseen väritykseen. Lawton esiintyy koneellaan säännöllisesti kotimaisissa lentonäytöksissä ja ilmailutapahtumissa. HK