Uudenmaan liitto käynnistää hankkeen jossa selvitetään Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitystä ja vaikutuksia Uudenmaan alueelle ja aluetaloudelle. Selvitystyössä keskitytään elinkeinopolitiikan lisäksi myös lentomelualueisiin. Työ alkaa kesäkuussa 2016 ja sen on määrä valmistua marraskuussa 2016.

Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti toukokuussa käynnistää Uudenmaan maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, aiempaa strategisemman maakuntakaavan valmistelun. Uudenmaan liitto pyrkii rakentamaan ja kehittämään tulevaisuutta 1,6 miljoonan asukkaan metropolimaakuntaan. Uudenmaan liitto on 26 kunnan kuntayhtymä, jonka tehtävät ovat lakisääteisiä.

Lentoaseman osalta tehtävä selvitys toimii tausta-aineistona Uudenmaan seuravassa maakuntakaavassa, joka kantaa nimeä Uusimaa-kaava 2050. Selvityksen tavoitteena on tuottaa lisäaineistoa Uudenmaan maakuntakaavatyöhön muun muassa Helsinki-Vantaan lentomelualueen käsittelyn tueksi.

Työssä on määrä pohtia miten aluesuunnittelussa ja -kehittämisessä voidaan tukea Helsinki-Vantaan toimintaedellytyksiä, lieventää lentotoiminnan haitallisia vaikutuksia sekä löytää kaikkia osapuolia ja näkökulmia jatkossa yhdistävä tapa työskennellä ja ratkaisuja, jotka ovat kaikkien hyväksyttävissä.

Erityisesti tarkastellaan lentoaseman valtakunnallista ja seudullista elinkeinopoliittista merkitystä sekä toisaalta melun vaikutusta maankäyttöön Muiden kuin lentomeluvaikutusten osalta tarkastelualueena on Uudenmaan maakunta sekä koko Suomeen kohdistuvat vaikutukset.

Tarkastelualueena on meluvaikutusten osalta Lden 55-60 dBA ja Lden yli 60 dBA alueet sekä Finavian kehitysennusteen (v. 2007) että lainvoimaisen maakuntakaavan mukaisina. Lisäksi tarkastellaan +0.5 tai +1.0 dB puskurivyöhykettä Lden 55-60 dBA (Finavian v. 2007 mukainen kehitysennuste) alueen ympärillä.

Finavia on arvioinut tulevaisuuden lentomelualueen osin laajemmaksi kuin mitä on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa ja kuntien kaavoituksessa. Kuntia, joita melualueiden muutokset koskisivat ovat etenkin Vantaa, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi sekä pieneltä osin myös Espoo ja Helsinki.

Työssä tarkastellaan lentokentän tulevaisuuden kehittymistä ja sitä kautta vaikutuksia kolmen erilaisen skenaarion mukaisesti. Niitä ovat Finavian vuonna 2007 laatima ennuste vuodelle 2025 sekä 12 ja 25 prosenttia suunniteltua voimakkaamman kasvun skenaariot (aiemmin mainitut +0.5 tai +1.0 dB).

Lentoliikenteen kasvu ei välttämättä tarkoita lentomelualueen laajenemista. Lentokoneet ja niiden moottorit kehittyvät ja uuden koneet ovat aiempaa hiljaisempia. Finnair on saanut jo laivastoonsa viisi uuden sukupolven erittäin hiljaista Airbus A350-900 -matkustajakonetta.

Finnairin odotetaan uusivan lähivuosina myös kapearunkolaivastoaan, jonka vahva vaihtoehto saattaa olla Airbusin uudelleenmoottoroitu kapearunkokone A320neo. HIljaisilla koneilla Helsinki-Vantaalle operoi nykyisin mm. JAL, joka lentää uuden sukupolven Boeing 787 Dreamliner -koneilla.

Useat tahot ovat ympäristölupaprosessiin liittyvissä lausunnoissaan ja kannanotoissaan korostaneet ympäristölupahakemuksen ja -päätöksen puutteita maankäyttötiedoissa.

Uudenmaan liiton mukaan monen tahon mielestä lentomelualueen muutostenvaikutusta kuntien maankäytön suunnitteluun ja rakentamisen edellytyksiin ei myöskään oltu käsitelty ympäristölupaprosessin kuluessa riittävästi.

 Työn tuloksena syntyvä aineisto tulee täydentämäön aiemmin ympäristölupaprosessissa esille tuotuja näkökulmia ja selvityksiä mm. lentoliikenteen ja etenkin Helsinki-Vantaan lentoliikenteen merkityksestä Uudenmaan ja Suomen elinkeinoelämälle ja taloudelle.

Tarkastelussa tulee pystyä huomioimaan myös maakuntakaavan edellyttämät pidemmän aikatähtäimen skenaariot lentomelualueen muutoksista ja lentokentän volyymin ja toiminnan kehittymisestä myös pidemmälle kuin vuoteen 2025.