Perjantaina Kesälahdella vietettiin uuden säätutkaan käyttöönottojuhlia. Paikallisille asukkaille tarjoutui samalla mahdollisuus tutustua tutkaan kiipeämällä ylös torniin. Käyttöönoton jälkeen se on mahdotonta. Joulukuun 12. päivä käyttöönotettava uusi tutka parantaa huomattavasti säätutkapalvelua Itä-Suomen alueella. Uusimman tutkan rakentamisen jälkeen Suomen säätutkaverkkoon kuuluu yhdeksän tutka-asemaa. Muut Ilmatieteen laitoksen yhdeksän säätutkaa sijaitsevat Korppoossa, Vantaalla, Anjalankoskella, Ikaalisissa, Kuopiossa, Utajärvellä, Vimpelissä ja Luostotunturilla Sodankylässä. Pohjois-Karjalaan noussut tutkatorni on 30,6 metriä korkea ja antennin suojakuvun kanssa kokonaiskorkeus nousee 36 metriin. Tutka maksaa noin miljoona euroa ja tornirakenne noin 300 000 euroa. Laitetoimittaja on Vaisala. WRM200 on kaksoispolarisaatio Doppler-säätutka, joka käyttää uusia hyväksi todettuja sovelluksia kuten reaaliaikaista hydrometeorien HydroClass-luokitteluohjelmistoa. Se on ensimmäinen COTS-tuote (Commercial Off the Shelf), joka luokittelee reaaliaikaisen polaarisaatiomittauksen perusteella kohteet esimerkiksi rakeiksi, lumeksi tai vesisateeksi. Vaisalan mukaan WRM200 tuottaa ylivoimaisesti laadukkaimman datan ja tarkat mittaukset. Tutka on helposti huollettavissa, ja sen huoltokustannukset ovat alhaiset. WRM200:ssa on haarukkamainen antenni/jalusta, jossa on pieni vääntömomentti. Säätutkan pyöreä paraboliantenni lähettää eri suuntiin lyhyitä mikroaaltopulsseja. Pulssin kohdatessa esteen, esimerkiksi sadepisaroita, sen tehosta heijastuu pieni osa takaisin antennille.
Säätutka on erittäin herkkä laite, sillä takaisin heijastuneen pulssin teho vastaanottoantennilla on pienen pieni murto-osa lähetystehosta. Tyypillisesti lähetyspulssin teho on 250 000 wattia. Koska sadepisaroita on tyypillisesti ilmassa kymmenen sentin välein, koko pulssi ei heijastu sadepilven etureunasta takaisin, vaan tietoa saadaan myös pilven sisä- ja takaosasta. Mikroaallot heijastuvat hyvin lumihiutaleista ja sadepisaroista, joten tutkakuvasta nähdään, missä sataa. Rankempi sade aiheuttaa voimakkaamman kaiun, ja voimakkuuden vaihtelut esitetään tutkakuvissa yleensä eri väreillä. Uudet tutkat hyödyntävät kaksoispolarisaatioteknologiaa, joka parantaa tutkadatan ja kuvien laatua. Esimerkiksi sadetta esittävistä tutkakuvista saadaan entistä paremmin poistetuksi muut kuin sadekaiut. Kaikuja aiheuttavat lumihiutaleiden ja vesipisaroiden lisäksi esimerkiksi linnut ja hyönteiset. Tutkan mittausetäisyys on noin 250 kilometriä. Paraboliantennin pyörähdysnopeus on noin 20 sekuntia. Tutkadataa päivitetään viiden minuutin välein. Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla oleva animaatio päivittyy 15 minuutin välein, mikä on useimpiin siviilitarkoituksiin täysin riittävä.
Pahimmat kesäiset rajuilmat sekä talvinen matala lumisade, joka ei näy muilla säätutkilla, saapuvat usein Laatokan suunnasta. Kesälahden tutkalla nämä ilmiöt voidaan nyt havaita useita tunteja nykyistä aikaisemmin. Säätutka on tärkeä havaintoväline ennustettaessa nopeasti muuttuvia säätilanteita, ja sen avulla kyetään tehokkaasti havaitsemaan alueellinen sade. Uusi tutka parantaakin etenkin lyhytaikaisia sääennusteita ja helpottaa talven lumisateen ajankohdan ja voimakkuuden ennustamista, josta hyötyy esimerkiksi kuutostien rekkaliikenne. Ilmatieteen laitos tuottaa säätutkakuvia omaan, yleiseen sekä asiakkaidensa käyttöön. Tutkakuvat ovat tulleet tutuiksi esimerkiksi TV:n säätiedotusten yhteydessä ja Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Sadealueet Suomessa (Beta): Zoomattava kartta Ilmatieteen laitoksen säätutkavideo:
|
|||
