Suomi-rata Oy on tilannut Lentoradan ympäristönarviointiin (YVA) ja linjaussuunnitelmaan liittyvän turvalaite- ja sähkörata-asiantuntijatyön. Lentorata olisi 30 kilometriä pitkä, uusi nopea ratayhteys Helsingistä lentoasemalle. Se erkanisi Pasilan jälkeen pääradasta ja kulkisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta 28 kilometriä tunnelissa ja liittyisi päärataan Kerava-Lahti oikoradan erkanemiskohdassa Keravan pohjoispuolella. Suunnitteluvaiheessa oleva Lentorata on nopean kaukoliikenteen rata sekä osa Helsingin ja Tampereen välistä junayhteyden kehittämistä. Lentoradalta on yhteydet pääradalle pohjoiseen sekä Lahden oikoradalle. Tavoitteena on lisätä kapasiteettia voimakkaasti kuormitetulla Pasila-Kerava-osuudella sekä tarjota suorat kaukojunayhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoradalla kulkisi pääasiassa kaukokojunia ja muutama taajamajuna. Lentoradalla olisi oma asema Kehäradan lentokentän aseman yhteydessä. Kyseessä on kaksiraiteinen rata, jonka pituus on 30 kilometriä ja siitä 28 kilometriä kulkee tunnelissa. Aika säästöä on määrä syntyä noin 20 minuuttia kaukojunien matkassa Helsinki-Vantaalle, kun vaihto Tikkurilassa jää pois. Matka ja matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Pasilan välillä on sama Lentorataa ja nykyistä päärataa pitkin. Suomi-rata Oy käynnisti Lentoradan YVA ja linjaussuunnitelman laadinnan keväällä 2022 ja nyt on käynnistetty työhön liittyvä turvalaite- ja sähköratasuunnittelu. Työ sisältää mm. turvalaitejärjestelmän alustavan suunnittelun huomioiden tiedossa olevat liikenteelliset ja toiminnalliset tarpeet, sähköratajärjestelmän valinnan, ratajohdon alustavan rakenteen määrityksen, tehonsyötön riittävyyden arvioinnin, sähkösyöttöasemien alustavan sijoitussuunnittelun sekä kustannusarvioiden laatimisen. Lentoradan alustavassa linjaussuunnittelussa määritellään radan likimääräinen sijainti ja tilantarve, kuiluyhteydet maan pinnalle, suhde ympäröivään maankäyttöön sekä tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut. Lentoradan ympäristövaikutusten arviointi ja linjaussuunnitelma valmistuvat vuoden 2023 loppuun mennessä. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä maastokäyntejä tehdään vuosien 2022–2023 aikana kaikissa Lentoradan alueen kunnissa eli Helsingissä, Vantaalla, Tuusulassa ja Keravalla. “Lentoradan tarve on tunnistettu ensimmäisen kerran lähes 20 vuotta sitten ja nyt olemme päässeet suunnittelussa vauhtiin. Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen jatkamme Ratalain mukaisilla suunnitteluvaiheilla eli yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman laatimisella. Suunnittelu tulee työllistämään useita kymmeniä eri infra-alan suunnittelijoita ja asiantuntijoita”, kertoi Suomi-rata Oy:n suunnittelujohtaja Siru Koski. Lentoradan ympäristönarviointiin ja linjaussuunnitelmaan liittyvän turvalaite- ja sähkörata-asiantuntijatyö on tilattu Proxio Oy:ltä, joka on kansainvälinen raidealan suunnittelu-, asiantuntija-, koulutus- sekä ohjelmistopalveluja tarjoava yritys. “Hienoa olla mukana yhdessä Suomen rataverkon kärkihankkeissa ja tehdä yhteistyötä muiden alan konsulttien kanssa. Proxion tuo hankkeelle turvalaitteisiin ja sähkörataan liittyvää vahvaa asiantuntijaosaamista. Hankkeesta tekee mielenkiintoisen se, että suunnittelu tullaan tekemään puhtaasti uudella ERTMS-pohjaisella kuluvalvontaratkaisulla”, totesi Proxionin projektipäällikkö Katriina Viljanen. Suomi-rata Oy on hankeyhtiö, jonka tehtävänä on suunnitella raideyhteys, joka lyhentää Tampere-Helsinki-osuuden matka-ajan noin tuntiin, kasvattaa vaikutusalueen työssäkäyntialueita, tuo lisäkapasiteettia pääradan ruuhkaisille osuuksille ja vähentää häiriöherkkyyttä. Yhtiön tehtävänä on hankkeeseen liittyvän raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen sekä laatia ehdotus rakentamisvaiheen yhtiö- ja rahoitusmallista. Suomi-rata Oy tulee hakemaan Lentoradan suunnittelulle rahoitusta seuraavassa rahoituserässä, joka aukeaa syksyllä 2022. Lentoradan kustannusarvio oli vuonna 2021 Väyläviraston mukaan noin 2,7 miljardia euroa. Lentoradan osalta rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty. Hankkeen toteutuessa liikenne alkaisi aikaisintaan 2030-luvun alussa. Suomen valtion lisäksi osakkaina yhtiössä ovat Finavia Oyj, Helsinki, Tampere, Vantaa, Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki, Lahti, Akaa, Jyväskylä, Oulu, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi, Kokkola ja Parkano. Suomirata on koko Suomen hanke. Pääradan varrella asuu noin puolet suomalaisista. Lisäksi sen vaikutusalueella sijaitsee yli puolet Suomen työpaikoista ja yli 70 prosenttia koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Helsinki-Vantaan lentoasemasta pyritään kehittämään multimodaalia matkakeskusta, jossa lentoasema yhdistäisi pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kuten Kehäradan, bussit ja taksit, liityntäliikennemuodot kuten MaaSin, erilaiset kimppakyytiratkaisut sekä yhteiskäyttöautot, kotimaisen ja kansainvälisen pitkämatkaisen liikenteen kuten lentoliikenne, junaliikenne ja lauttaliikenne Tallinnasta sujuviksi matkaketjuiksi. Tulevaisuuden ilmataksi-ratkaisuja ei sen sijaan ole huomioitu nykyisissä lentoaseman laajentamishankkeissa. Raideliikenteestä Helsinki-Vantaalle kulkee nykyisin ainoastaan vuonna 2015 avautuneen Kehäradan junat. Lue myös:
|
|||