Kaikkiaan 2. käsittelyyn tulevaa lakialoitetta kannatti 56 067 kansalaista. Lex Malmin tavoitteena on laki Helsinki-Malmin lentopaikan säilyttämiseksi ilmailukäytössä. Eduskunta hylkäsi Lex Malmi ensimmäisessä käsittelyssään 20. maaliskuuta 2018. Toisessa käsittelyssä pääosassa on Liikenne- ja viestintävaliokunnan 13. maaliskuuta antama lausuma korvaavista ilmailutoiminnoista. Se on erittäin painava kannanotto ilmailutoimintojen tarpeellisuudesta pääkaupungin läheisyydessä. Valiokunnan lausumaehdotus kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä".
Sähköinen lentäminen ja uudet älykkäät liikkumismuodot tulevat yleistymään vauhdilla. Helsingin kaupunki on avainasemassa ja sillä on suuri toimivalta asiassa. Näillä näkymin Helsinkiin ei jäisi Malmin lentokentän mahdollisen sulkemisen jälkeen ainuttakaan yleistä lentopaikkaa. Asuntorakentaminen uhkaa myös Hernesaaren helikopterikenttää. Heliportin ympäristölupa on päättymässä vuonna 2020. Sen jälkeen pääkaupungissa on vain rajoitetussa käytössä olevia laskupaikkoja helikoptereille. Niitä ovat Suomenlinna, Mäntyniemi ja HUS:n kopterikenttä. Lex Malmi -kansalaisaloitteessa vaadittiin säätämään laki Helsinki-Malmin lentopaikan säilyttämiseksi ilmailukäytössä, sen oheistoiminnan kehittämiseksi sekä lentopaikan kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi. Helsinki aikoo rakentaa Helsingin ainoan ja Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän paikalle asuintaloja 25 000 asukkaalle. Nykyisin Malmin lentokenttäyhdistyksen toiminnan piirissa olevalla lentokentällä oli vuonna 2017 kaikkiaan 30 669 operaatiota. Vuokrasopimus alueesta lentokenttäkäyttöön on tehty Helsingin kaupungin kanssa joulukuun 2019 loppuun saakka. Eduskunnan täysistuntoa voi seurata verkkolähetyksestä Lue myös:
|
|||
