Suomalainen Liquid Sun aloittaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen kokeellisen hankkeen, jossa tuotetaan biogeenisistä hiilidioksidipäästöistä uusiutuvaa, kestävää polttoainetta (eSAF) lentoliikenteen käyttöön.

Tampereen yliopiston yhteydessä alkunsa saanut Liquid Sun on kehittänyt matalalämpöelektrolyysiteknologiaan (LTE) perustuvan innovaation, jolla yritys jalostaa hiilidioksidipäästöjä ja uusiutuvalla sähköllä tuotettua vetyä eSAF-lentopolttoaineeksi. Liquid Sun on saanut yhteistyökumppaneikseen pilottihankkeeseen Finnairin, ABB:n, Fortumin ja Finavian. Bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä Suomessa syntyy esimerkiksi metsäteollisuudesta ja biokaasulaitoksista.    

Espooseen sijoitettava sähköpolttoaineiden tuotannon kokeiluyksikkö on määrä ottaa täysimääräisesti käyttöön vuoden 2025 syksyn aikana. Kyseessä on ensimmäinen esikaupallisen vaiheen tuotantokokeilu ja sen tavoitteena on luoda Suomeen toimiva synteettisen polttoaineen tuotannon ekosysteemi ja arvoketju.

Nyt alkavassa hankkeessa yritykset kehittävät avoimessa yhteistyössä eSAF-polttoaineiden tuotantoa, tekevät validointeja ja luovat kyvykkyyttä maailmanlaajuisesti skaalautuviin prosesseihin, joiden avulla turvataan tulevaisuudessa kotimaisen kestävän lentopolttoaineen tuotanto.       

”Suomella on mahdollisuus nousta johtavaksi tuottajamaaksi seuraavien vuosien aikana avautuvalle kestävien lentopolttoaineiden markkinalle. Tavoitteen saavuttamisen kannalta on kriittistä, että hankkeeseen osallistuu eSAF-tuotannon arvoketjuun kytkeytyviä teollisia kumppaneita, joilla on yhteinen päämäärä ja halu kiihdyttää siirtymää kohti kestäviä polttoaineita”, sanoi Liquid Sunin toimitusjohtaja Pasi Keinänen.      

EU:ssa astui vuoden 2025 alussa voimaan lentoliikenteen sekoitevelvoite, joka ohjaa ilmailualan lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä asteittain vuoteen 2050 saakka.

Vuodesta 2030 alkaen velvoite laajenee kattamaan myös täysisynteettiset polttoaineet, jotka on tuotettu hiilidioksidista. Vuoteen 2050 mennessä sekoitevelvoite nousee 70 prosenttiin, josta puolet on oltava eSAF:ia. Velvoite koskee lentoasemia, joiden kautta kulkee vähintään 800 000 matkustajaa tai 100 000 tonnia rahtia vuodessa. Suomessa velvoitteen piiriin kuuluvat Helsinki-Vantaan ja Rovaniemen lentoasemat.     

“Me Finaviassa haluamme lentoasemien omistajana tehdä lentoliikenteen arvoketjussa kaikkemme kestävämmän ilmailun puolesta. Tämä tarkoittaa rohkeaa ilmastoyhteistyötä sidosryhmiemme kanssa ja uusien teknologioiden ymmärtämistä ja testaamista aktiivisesti kaikessa lentoasematoiminnassa“, sanoi lentoasemayhtiö Finavian tekniikasta, vastuullisuudesta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson.      

Regulaation ohjausvaikutuksen tuloksena Suomella on käsissään ainutlaatuinen mahdollisuus nousta uusiutuvien lentopolttoaineiden johtavaksi tuottajamaaksi. Suomen metsäteollisuus tuottaa vuosittain 20 miljoonaa tonnia bioperäistä hiilidioksidia, ja päästöjä syntyy myös biokaasulaitoksista. Eri päästölähteet mahdollistavat hajautetun eSAF-polttoaineiden tuotannon, mikä lisää energiaturvallisuutta ja tasaa sähköverkon kuormitusta valtakunnallisesti.     

“Lentoliikenne on vaikeasti vähähiilistettävissä oleva toimiala, jonka energiasiirtymä tulee vaatimaan uudenlaista innovaatiota ja yhteistyötä läpi arvoketjun. Haluamme olla mukana kehittämässä Suomen mahdollisuuksia synteettisen lentopolttoaineen tuotannossa ja samalla edistää lentoliikenteen hiilineutraaliustavoitteita”, kertoi Finnairin energiasiirtymästä vastaava johtaja Riku Aho.      

”Fortumin tavoitteena on auttaa yhteiskunnan eri osa-alueita saavuttamaan hiilineutraaliuden ja asiakkaitamme dekarbonisoimaan prosessejaan. Lentopolttoaineen valmistukseen meillä on ilo tarjota uusiutuvaa energiaa ja tulevaisuudessa vetyä, jonka pilottituotantolaitosta parhaillaan rakennamme”, sanoi Fortumin vetyliiketoiminnan johtaja Satu Sipola.    

“ABB Oy:n H2 Springboard -veturiohjelman tavoitteena on edistää Suomen vetytalouden ekosysteemin kehitystä ja nopeuttaa vetytalouden teknologiaratkaisujen skaalausta. Liquid Sun -hanke on erinomainen esimerkki laajasta ekosysteemiyhteistyöstä edelläkävijäratkaisujen kehittämiseksi”, kommentoi H2 Springboard -ohjelman kumppaniyhteistyöstä vastaava Simo Säynevirta.    

“Menossa on teknologinen kilpajuoksu siitä, kuka kykenee kustannustehokkaisiin ja skaalautuviin ratkaisuihin ja Suomen olosuhteet ja mahdollisuudet ovat otolliset. Uskomme, että nopea pilotointi ja validointi on oikea lähestymistapa, kun tavoitteena on synnyttää täysin uusi synteettisiin polttoaineisiin tähtäävä teollisuuden ala. Onnistuessaan hanke voi tuoda Suomelle merkittävän kilpailuedun”, jatkoi Liquid Sunin Keinänen.     

Finnair on ollut aiemmin mukana Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUT:n synteettisten polttoaineiden koelaitoksen toteutettavuustutkimuksessa eli ns. feasibility studyssa. Kyseessä oli power-to-x-teknologiaan (P2X) perustuva teollisen mittakaavan koelaitos, jossa tuotettaisiin hiilineutraaleja liikennepolttoaineita. Toteutettavuustutkimus päättyi vuonna 2021, jolloin Finnair jäi pois hankkeessa. Aiemman työn pohjalta kehitetty infrastruktuuri otettiin käyttöön toukokuussa 2025. Nykyisin kyseisessä hankkeessa ovat mukana Business Finland, EKSP-Säätiö, Fortum, UPM, Lappeenrannan Energia, Danfoss ja Vaisala.

Jo vuonna 2013 Suomi tavoitteli Helsinki-Vantaan lentoasemalle asemaa biohubina. Tuolloin julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman raportin mukaan biokerosiinin käyttöä tuli lentoliikenteessä lisätä kattamaan 40 prosenttia polttoainetarpeesta vuoteen 2050 mennessä. 

Lue myös:

Artikkeli: Kohti kestävää kehitystä ja Bio-hubia