Kelluu toteuttaa ilmalaivallaan elokuun aikana ilmasta tapahtuvan datan keruun yhteistyössä Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ja Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki Oy:n kanssa. Kelluun ilmalaivat operoivat hankkeessa noin 100 hehtaarin alueella Helsingin Ruskeasuon yllä.

Lentojen tarkoituksena on tuottaa uutta aineistoa Helsingin kaupunkimallin kehittämiseen. Uudentyyppistä 3D-paikkatietoa on tarkoitus kokeilla monipuolisesti viranomaisten prosesseissa, esimerkiksi tulevien rakennushankkeiden suunnitelmien kaupunkikuvallisessa tarkastelussa, kaupungin katuomaisuuden hallinnassa sekä luontoteemojen kuten puuston kunnon seurannassa.

"3D-kaupunkimallin jatkuvan kehittämisen tavoitteena on tutkia uusia tiedonkeruun menetelmiä tuotannollisten prosessien tehostamiseksi sekä kaupunkimallin 3D-aineistojen laadun kehittämiseksi", kertoi kaupungingeodeetti Tiina Talvitie Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

 Ilmakuvaukset tehdään perinteisesti lentokoneilla tai droneilla ihmisen ohjaamana. Nyt käytössä olevan suomalaisen Kelluun ilmalaiva ohjelmoidaan lentämään mittaustehtävä autonomisesti. Maasta valvottavaa tehtäväänsä suorittavaa ilmalaivaa voidaan tarvittaessa ohjata etäyhteydellä. Kelluun ilmalaivat mahdollistaa ilmakuvauksien toteuttamisen entistä joustavammin.

Kelluun ratkaisu hyödyntää uusimpia algoritmeja ja mahdollistaa laajojen alueiden mallintamisen korkealla resoluutiolla tarkasti ja tietoturvallisesti. Kelluu myy asiakkailleen ilmalaivajärjestelmien sijaan palvelua ja tietoa. Kelluu on toteuttanut vastaavia mallinnuksia ainakin Joensuusta, Tampereelta ja Kangasalta.

Kelluun vetytäytteiset ilmalaivat ovat väriltään hopeisia ja rakenteltaan komposiittia. Tämä noin 12 metriä pitkä ja massaltaan noin 20-30 kg painoinen ilma-alus lentää lähes äänettömästi noin 100-120 metrin korkeudessa. 

Ilmalaivan voimanlähteenä on peräpropulsion yksi kääntyvä potkuriyksikkö ja rungossa on muutama vakaaja, mutta ei liikkuvia ohjainpintoja. Kelluun mukaan ilma-alus on erittäin ketterä ja suorituskykyinen lähes nollanopeudesta lähtien.

Ilmalaivalla lennetään maksimissaan noin 50 km/h, mutta taloudellinen matkalentonopeus on hieman tätä pienempi. Kuvausten aikana optiminopeus noin 20-30 km/h. Toiminta-aikaa ilma-aluksella on jopa 18 tuntia. Optimioloissa teoreettinen maksimi päivää kohti on muutama sata kilometriä. Se tarkoittaisi lentoa noin 25 km/h nopeudella kymmenen tunnin aikana siirtolentoineen.

Ilmalaivoihin on kiinnitetty kameroita, jotka mahdollistavat  kuvatun ympäristön kolmiulotteisen mallintamisen. Ilmalaivat lentävät automaattisesti ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Ne ovat miehittämättömiä ja niiden lentoa valvotaan sekä etänä että maasta käsin. Tarvittaessa Kelluu voi operoida ilmalaivoja BVLOS-sääntöjen (Beyond Visual Line of Sight) mukaisesti eli lennot voidaan toteuttaa ilman suoraa näköyhteyttä ilma-alukseen.

Tehtyjen aluevarausten myötä Kelluun ilmalaivoja saatetaan nähdä myös laajemmin pääkaupunkiseudulla sekä Hangossa, Kuopiossa ja Sodankylässä. Vaara-alueet aktivoidaan käyttöön tarvittaessa ilmailutiedotuspalvelussa.

Ilmalaivan käyttöön varatuilla vaara-alueella suoritetaan tapauksesta riippuen mm. sähkölinjojen, metsätalouden ja määritettyjen alueiden tarkastuslentoja sekä
tuotekehityslentoja.. Ilmalaivan operointiokorkeus sähkölinjojen yläpuolella on 60-70 metriä maan pinnan yläpuolella ja lentonopeus on noin 25 km/h. Siirtolennoilla käytettävä korkeus on 60-150 metriä maan pinnasta ja nopeus noin 30-50 km/h. Lennätyskorkeus on kuitenkin aina enintään 150 metriä maan pinnasta.