Tällä hetkellä terveysturvallisena ratkaisuna on käytössä rajojen sulkeminen. Tähän toimijat haluavat muutosta, sillä tulevan kesän elpymisen on niiden mukaan oltava mahdollinen myös Suomessa. Ellei uutta toimintamallia saada pian käyttöön voi Suomi menettää asemiaan kansainvälisessä lentomatkailussa, sillä jo nyt Suomen katsotaan jääneen jälkeen Euroopan maista sekä kansainvälisistä käytänteistä, joissa vaaditaan lähtömaatestausta. Toimijoiden mukaan nykyinen tahti ja exit-suunnitelma eivät yksinkertaisesti riitä. Työryhmä esittelikin pitkän aikavälin suunnitelman terveysturvallisen maahantulon ratkaisuiksi. Työryhmän tavoitteena on matkailun avaaminen ja matkustajamäärien kasvattaminen. Ennen pandemiaa Helsinki-Vantaalla oli päivittäin yli 60 000 matkustajaa, kun määrä on nykyisin vain muutama tuhat matkustajaa. Tavoitteena on päästä vähintään entiselle tasolle sekä ottaa käyttöön terveysturvalliset menetelmät, jotka mahdollistavat suuremmat matkustajamäärät mm.Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Helsingin satamissa. Hirvensalo nostaa esiin tilannekuvan hahmottamisen tärkeyden. Nykyisin ei ole matkailua, jotta voidaan taata terveysturvallisuus eikä tautia tule maahan. Tähän tilanteeseen ei hänen mukaan kuitenkaan voida jäädä vaan lähtökohdan tulisi olla vapaa matkustaminen. Työryhmän suositusten mukaiset muutokset tulisi toteuttaa jaksotetusti kevään ja kesän aikana. Tavoitteena on ettei terveenä matkustamista rajoitettaisi ja matkustaminen tehtäisiin turvalliseksi. Kehitetyt toimintamallit ovat selkeitä ja kaikille matkustajille tiedotettavissa. Myös matkailun luonnetta koskevista rajoituksista luovuttaisiin. Saapuvien matkustajien terveystarkastuksista tulisi luopua. Matkustajien pienen volyymin johdosta on testaustoiminta voitu toteuttaa kentällä ilman merkittävää jonomuodostusta ja maahantulon viivästymistä, sillä nyt lentokentän matkustajavolyymi on vain noin seitsemän prosenttia normaalista. Jos nykyinen käytäntö halutaan skaalata tulisi se tehdä terminaalien ulkopuolella. Matkustajien terveys tulisi edellisen sijaan varmistaa jo lähtömaassa lipun tarkistamisen yhteydessä. Terveytensä matkustaja voisi todistaa olevan kunnossa rokotustodistuksella, todistuksella jo sairastetusta covid-19 -taudista tai negatiivisella testituloksella.
"Finentry-palvelu tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman laajasti välittömästi jo ennen kuin EU:n vihreä todistus hyväksytään. Finentryä voitaisiin jo nyt käyttää", totesi Hirvensalo. Julkistetun suunnitelman mukaan sisärajavalvonnasta voitaisiin luopua ja EU:n ulkopuolisista eli ns. kolmansista maista saapuvien matkustajien terveystodistukset tarkistaisi maahantulon yhteydessä Rajavartiolaitos. Tautitilanteen mahdollisesti heikentyessä siirryttäisiin kohdennettuun terveystarkastusmalliin.
Uusi malli tulisi ottaa käyttöön jo toukokuussa ja nykyistä terveystarkastustoimintaa tulisi ylläpitää terveystodistusjärjestelmään käyttöönottoon saakka. Liikenne tulisi vapauttaa turvallisista maista, joissa ilmaantuvuusluku on alle 50.
Elokuussa 2021 EU:n vihreä todistus ja kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n Travel Pass olisivat integroituna lento- ja laivayhtiöiden asiakaspalvelujärjestelmissä. Terveystarkastusvaade olisi käytössä määräaikaisesti. Terveystarkastus tulisi siis tehdä jo lähtömaassa ja tätä valvottaisiin sekä sanktioitaisiin. "Tämä kaikki pitää sopia jo nyt keväällä, jotta kaikki olisi valmista kesällä ja informoitaisiin selkeästi valtakunnallisesti. Lainsäädäntö ei voi estää järkevää toimintaa", totesi Hirvensalo.
"Olemme ehdottaneet hallitukselle sähköistä dokumentaatiota ja ennakkotestausta. Syystä tai toisesta sitä ei ole edes harkittu", jatkoi Vapaavuori. Vapaavuori totesi matkustajamäärien kasvun johtavan nykyisellä mallilla kaaokseen ja tilanne on mahdoton. Terminaalialueet on suunniteltu siten, että siellä vietetään mahdollisimman vähän aikaa ja ne ovat vain läpikulkupaikkoja. Esimerkkinä hän otti esiin tilanteen, jossa satamaan saapuu laivalla tuhat matkustajaa. Yksi tarkastus kestää noin kaksi minuuttia eli kymmenen tarkastuspisteen osalta aikaa kuluisi yli kolme tuntia. Koko jonotusaika tapahtuisi käytännössä laivan käytävillä. Lisäksi seuraava laiva toisi puolen tunnin päästä jonoon 1500 lisämatkustajaa. Satamien eteen tarvittaisiin Vapaavuoren mukaan messuhallin kokoisia lisärakennuksia henkilöstöresursseja unohtamatta. "Nyt on aika keskittyä oikeasti toimiviin ja maahantulon mahdollistaviin ratkaisuihin, eikä pitää härkäpäisesti kiinni vanhasta", jyrähti Vapaavuori. Tilanne olisi käytännössä samanlainen myös lentoasemilla matkustajamäärien kasvaessa.
Mäen mukaan Suomen kilpailuasema voimaan menettää pysyvästi, jos asiaa ei edistetä aktiivisesti. Lentoasemalla on luvassa merkittäviä haasteita, jos toimintamalleja ei suunnitella suuremmille matkustajamäärille. "Nyt on tärkeää, että lähdetään suunnittelemaan tämän pohjalta miten toimitaan, kun palautuminen lähtee liikkeelle", jatkoi Mäki. Oikeus matkustaa tulisi ennen matkaa tarkastetusta terveysturvallisuudesta, jonka lisäksi matkustamisen rajoitukset tulisi tehdä terveysturvallisuuden eikä matkustussyyn näkökulmasta. Finnair peräänkuuluttaa toimivaa ratkaisua jo ennen EU:n vihreän todistuksen käyttöönottoa Myös Finnair ennakoi matkustajamäärien kasvua eikä nykyinen malli skaalaudu sen tarpeisiin. Tilalle tarvitaankin nopeasti terveysturvallinen ja elpymisen mahdollistava toimintamalli, joka olisi käytännössä terveystarkistus jo lähtömaassa. Ratkaisu edellyttää lainsäädännön valmistelua, sillä EU:n vihreä todistus ei ehdi Suomen tarpeisiin. EU-tasolla käyttöön otettava ns. vihreä todistus on saatavilla EMA:n hyväksymien rokotteiden perusteella. Sen saa heti ensimmäisen rokotuksen jälkeen ja tämän osalta on jäsenvaltioiden määritettävissä mitä vapauksia todistuksella saa.
Manner toteaa myös, että EU:n vihreä todistus mahdollistaa rokotteiden, ennakkotestin ja sairastetun taudin osalta matkailua aiempaa paremmin. Tämä vapaan liikkuvuuden periaate olisi käytössä kesäkuun lopussa EU-alueella. Se ei kuitenkaan ehdi vastaamaan Suomen tarpeisiin vielä touko- ja kesäkuussa. Nyt ratkaisunsa julkaisseen monialaisella työryhmällä Manner toteaa olevan paras käytännönläheinen tietämys rajojen terveysturvallisuudesta sekä asiantuntemusta suuren matkustajamäärien sujuvasta hoitamisesta lentokentillä ja satamissa.
"Hallituksen exit-suunnitelma asettaa tavoitteen ja työryhmän julkaisema suunnitelma tuo käytännön tiekartan siihen tavoitteeseen", jatkoi Manner. "Saavutettavuus ja kansainväliset yhteydet ovat tärkeitä meidän koko yhteiskunnamme kannalta. Näiden kansainvälisten yhteyksien palauttaminen pitää olla exit-suunnitelman keskiössä. Ei ole varaa jäädä askeltakaan jälkeen muun maailman avautuessa", jatkoi Manner. "Finnairina toivomme työryhmän konkreettiset askeleet otettavan vakavasti ja pikaisesti käyttöön Suomen exit-suunitelman jatkoksi", päätti Manner. Helsinki-Vantaalla on covid-19 -testaustoiminnan alusta lähtien 3.8.2020 - 31.3.2021 välisenä aikana testattu PCR-testein yhteensä 74995 matkustajaa. Näytteistä 1 507 (2,0 %) on ollut positiivisia.
Tilannekuva pitää arvioida uudelleen, kun maailmalla on annettu jo miljardi rokotetta ja rokotekattavuus laajenee jatkuvasti. Haavoittuvat ryhmät on pian rokotettu ja tarvitaan uusia linjauksia ja käytännön toimia rajoilla. Rokotekattavuuden noustessa riski pienenee, jos otetaan yhden rokotteen saanut Suomeen. Tilannekuva pitää suhteuttaa nykytilanteeseen eikä siihen mikä tilanne oli vuosi sitten.
Täyden rokotesarjan saaneisiin ei kohdistettaisi muita terveysturvallisuustoimia. Riskianalyysien perusteella jatkettaisiiin kohdennettuja terveystarkastuksia. Edessä on mm. päätöksiä miten suhtautua muihin kuin EMA:n hyväksymiin rokotteisiin sekä vaillinaisen rokotesarjan saaneisiin matkustajiin. "Tämän ehdotuksen talousvaikutus on Suomelle merkittävä tulojen ja työpaikkojen kannalta. Tarvitaan ennakoitavuutta ja selkeä malli. Tähän tilaisuuteen on tartuttava", päätti Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen mediatilaisuuden. Vantaan kaupungin asettaman työryhmän jäsenet olivat Eero Hirvensalo HUS Lääkintäpäällikkö, ylilääkäri ja työryhmän puheenjohtaja, Asko Järvinen HUS Ylilääkäri, Teppo Heikkilä HUS Hankejohtaja, Kirsi Valtonen Vantaan kaupunki Tartuntatautiylilääkäri, Janina Forsten Vantaan kaupunki Tartuntatautilääkäri, Heidi Ukkonen Vantaan kaupunki Terveysturvallisuuspäällikkö, Jani Ceder Finavia Head of Airport Operations Center, Samuel Siljanen Rajavartiolaitos Rajatarkastusosaston varapäällikkö, Kaarlo Karvonen Finnair Turvapäällikkö, Hannu Kiviranta THL Tutkimusprofessori, Jari Jalava THL Johtava asiantuntija, Leena Turpeinen Helsingin kaupunki Terveys-ja päihdepalveluiden johtaja, Niina Snö Helsingin kaupunki Turvallisuus-ja valmiusyksikön päällikkö. Eri vaiheille esitetyt toimenpiteet löytyvät kokonaisuudessaan työryhmän esityksestä: Pitkän tähtäimen suunnitelma terveysturvallisesta maahantulosta (PDF) Lue myös:
|
|||