Työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö ovat saaneet toimenpide-esitykset itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on tehostaa energian tuotantoa turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Laajempi tuulivoimarakentaminen alueelle merkitsisi investointeja myös uusiin aktiviisiin ja passiivisiin sensoreihin tai mahdollisesti jopa lentävän järjestelmään.
Työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö asettivat 16. syyskuuta 2022 selvitysmies Arto Rädyn tutkimaan itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen edistämistä. Selvitysmies luovutti raporttinsa kolmelle ministeriölle 14. maaliskuuta 2023.
”Sotilaallinen uhkakuvamme ja opit Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan edellyttävät vahvaa aluevalvonnan kykyä itäisessä Suomessa. Samaan aikaan alueen tuulivoimarakentamisen mahdollistaminen on tärkeää Suomen energiajärjestelmän ja Itä-Suomen elinvoimain kannalta. Vahvan infrastruktuurin itäinen Suomi on tärkeä tekijä Suomen ja EU:n sekä jatkossa myös Naton turvallisuuden kannalta", totesi Arto Räty selvityksen lähtökohdista.
"Entistä tasapainoisempi sähköjärjestelmä tarkoittaa myös uusiutuvan energian rakentumista alueellisesti tasapuolisemmin. Arto Rädyn selvitys osoittaa, että aluevalvonnan ja tuulivoiman yhteensovittaminen Itä-Suomessa on mahdollista, mutta se vaatii entistä tiiviimpää viranomaisten ja hanketoimijoiden välistä yhteistyötä”, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä.
"Yhteensovittaminen tulee tehdä laaja-alaisesti ja siten, että yhteensovittamiselle varataan sille kuuluva aika ja tarvittavat resurssit. Sotilaallisesta maanpuolustuksesta huolehtii Suomessa vain Puolustusvoimat ja alueellisen valvonnan tasosta ei voida nähtävissä olevassa turvallisuustilanteessa tinkiä", sanoi
puolustusministeri Antti Kaikkonen.
Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen keskeisimpänä esteenä on puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmien aiheuttamat rajoitteet. Kyseessä on Suomen turvallisuuden kannalta alue, jolle sijoitetusta valvontakapasiteetista ei voida merkittävästi tinkiä.
Tuulivoima aiheuttaa katvealueita aluevalvonnassa käytettäville tutkajärjestelmille ja vakavimmillaan suurikokoinen tuulivoimapuisto, sopivalla etäisyydellä
valvontasuunnassa, voi estää tutkavalvonnan kokonaan.
Suomi ei aio tinkiä suorituskyvystä ja tuulivoimasta huolimatta valvontajärjestelmien suorituskyky pidetään vähintään nykyisellä tasolla.
"Tuulivoiman rakentaminen tehostaminen itäisessä Suomessa on mahdollista. Puolustusvoimat ja tuulivoimatoimijat ovat valmiita etsimään yhteistyössä ratkaisuja, mutta niiden aikaansaaminen edellyttää poliittisen ohjauksen tiivistämistä, yhteistyöjärjestelyjä, selkeää pitkän tähtäimen strategiaa ja lainsäädännön tarkistamista”, pohti selvitysmies Räty.
Ilmavalvonnan on kyettävä havaitsemaan mahdolliset maalit riittävältä etäisyydeltä tarvittavan ennakkovaroitusajan saamiseksi, jonka lisäksi on huomiotava myös reagointiaika. Tämä edellyttää eri tutkatyyppien ja passiivisten järjestelmien optimaalista ja häiriötöntä
käyttöä.
Tuulipuistot edellyttävät poikkeusoloissa sensoreiden etupainoisempaa sijoittelua. Se on kuitenkin aktiivisen tutkan taistelunkestävyyden kannalta haastavaa, eikä aktiivinen kyky ei yksistään ole riittävä ratkaisu.
Passiivisilla järjestelmillä voitaisiin saada karkea ennakkovaroitus jopa kaukaa tutkavalvontaetäisyyden ulkopuolelta, mutta toistaiseksi ne tuottavat ensisijaisesti tunnistustietoa tutkavalvonnan maaleista. Passiivisiin järjestelmiin, erityisesti tutkasignaalien mittauksen osalta, vaikuttavat samat tai samankaltaiset rajoitteet ja häiriötekijät kuin ensiötutkiin.
Aktiiviseen ja passiiven järjestelmän kanssa kustannusarvio olisi yhden tuulivoimala-alueen osalta on noin 50 miljoonaa euroa.
Merkittäväksi vaihtoehdoksi voisikin niiden ohella nousta lentävä tutkajärjestelmä eli AEW&C -tutkavalvontakone. Se olisi nopeimmin toteutettava ratkaisu, mutta kustannukset olisivat merkittävät. Julkisten lähteiden mukaan esimerkiksi uusi Saab GlobalEye-monitoimitutkavalvontakonen hinta olisi noin 350 miljonaa euroa. Ruotsi on jo tehnyt tilauksen tällaisista valvontakoneista.
Yksi ratkaisumalli olisivat yhteispohjoismaisessa omistuksessa olevat ja yhdessä operoitavat ilmavalvontakoneet. Se toisi ilmavalvontaan joustavuutta ja ulottuvuutta kustannustehokkaalla tavalla.
Ilmasta toteutettava valvonta ei kuitenkaan poista 24/7-periaatteella käytössä olevien maasijoitteisten valvontajärjestelmien tarvetta, mutta se vähentää riskejä ja tuo ulottuvuutta ja joustavuutta valvontaan.
Valvontakyvyssä tulee huolehtia myös suorituskyvypäivityksissä
Tyypillisesti nykytyyppisten sensorien ja suorituskykyjen elinkaaren pituus on noin 20 vuotta ja elinkaaren aikana on tyypillisesti toteutettava yksi tai kaksi suorituskykypäivitystä, jotka ovat edellytys suorituskyvyn säilymiselle koko elinkaaren ajan.
Kaikissa tapauksissa tulee varautua käytettävän kompensaatioratkaisun uusintaan tai minimissään elinkaaren jatkamiseen 2040-luvun loppupuolella.
Selvitysmiehen keskeisimmät toimenpidesuositukset tuulivoimarakentamisen edistämiseksi
- Aluevalvontajärjestelmän suorituskyvyn ylläpitämisen ja tuulivoimarakentamisen mahdollistamiseksi itäisessä Suomessa tulee laatia kompensaatiolaki. Samalla voitaisiin laatia kompensaation edellyttämien suorituskykyjen ja rahoituksen määrittämistä varten menettelytapa- ja laskentamalli.
- Aluevalvontalakia tulee päivittää niin, että siinä säädetään tuulivoimarakentamiseen liittyvästä Puolustusvoimien lausuntomenettelystä. Lain avulla tulee myös pystyä poistamaan tilastoista siltä positiivisen lausunnon saaneet hankkeet, joiden hankekehitys on jostain syystä lopetettu.
- Puolustusvoimien toimintaedellytykset aluevalvonnassa on kaikissa oloissa turvattava ja säilytettävä valvontajärjestelmien suorituskyky vähintään nykyisellä tasolla.
- Puolustusvoimien lausuntoprosessia on tehostettava ja lisättävä sen eri johtamistasojen tuulivoimalausuntoja käsitteleviä resursseja, jotta voidaan mahdollistaa kasvavan lausuntomäärän käsittely ja tarvittavan yhteistyön järjestelyt.
- Koko Suomen alueelle rakennettavan tuulivoiman mahdollistamiseksi ja eri osapuolten yhteistyön vahvistamiseksi tulee perustaa korkean tason yhteistoimintaryhmä ja sille tarvittavat alatyöryhmät. On myös luotava järjestely, joka mahdollistaa johtamisen edellytyksenä olevan ajantasaisen tilannekuvan ylläpidon.
- Selvitystyötä tulisi jatkaa perehtymällä tarkemmin verrokkimaiden ratkaisuihin tuulivoiman ja valvontajärjestelmien yhteensovittamisessa sekä tarkemmin selvittää teknologisen kehityksen tuomat mahdollisuudet.
- Suomen energiajärjestelmän kokonaisuutta käsittelevää poliittista ohjausta tulee tehostaa perustamalla energiaministerin tehtävä. Suomen energiastrategiaa tulee vahvistaa niin, että siinä määritetään pitkän aikavälin energiatarve, tuotantotavoitteet, tuotantomuodot ja sijoittuminen Suomen alueella. Esitys koskee koko Suomea, mutta samalla se on keskeinen edellytys ratkaisuille itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen tehostamiseksi. MH
Lue myös:
