Rakennustyöt Kehä III:n parannushankkeessa on saatu päätökseen. Siinä purettiin useita ruuhkaa aiheuttaneita kohtia Lentoasemantien alueella sekä Lahdenväylä–Porvoonväylä-välillä. Työt valmistuivat etuajassa ja selvästi alle arvioitujen kustannusten. Maantieyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle parantuivat selvästi.

Syksyllä 2013 alkaneen kehätien parannushankkeen tavoitteena oli saada liikennevirrat kulkemaan Kehä III:n ja rinnakkaisväylien välillä katkotta. Samaan aikaan rakennettiin Aviapolis-alueella teitä ja mm. Lentoasemantien yli kulkeva kevyen liikenteen silta.

Aivan viime aikoina on rakennettu tietä Aviapolis-rautatieaseman pohjoisen uloskäyntipaviljongin kupeeseen nousseen hotellikorttelin ympärillä. Tietyöt käynnnistyvät seuraavaksi Finnairin uuden rakenteilla olevan COOL-rahtiterminaalin lähistöllä.

"Kehä III on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana pullonkaulasta todelliseksi runkoväyläksi. Määrätietoisessa työssä Vantaan kaupungilla on ollut merkittävä rooli", toteaa Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen.

"Tämä 50-vuotiaan kehätien nuorennus tulee hyvään aikaan, sillä liikennemäärät ovat kasvaneet väylällä tasaisesti ja vuoteen 2030 mennessä niiden arvioidaan lisääntyvän 50 prosenttia."

Tällä hetkellä väylää pitkin kulkee vajaat 70 000 autoa vuorokaudessa, mistä 10 prosenttia on raskasta liikennettä. Päivittäiseen liikenteeseen sisältyy niin syöttöliikennettä Vuosaareen satamaan ja lentoasemalle, läpikulkuliikennettä kansainvälistä E18:a pitkin kuin matkoja palvelukeskittymiin kehätien varrelle.

"Kokonaisuutena Kehä III ympäristöineen on iso logistiikkakeskus, jossa saumattomien kuljetusketjujen on toimittava. Lisäksi toimivat liikenneyhteydet yhdistävät työpaikkoja, asuinalueita ja palveluita", Vehviläinen summaa.

Keskinopeus nousee jopa 20 km/h

Lentoasemantien yhteyteen rakennettiin kaksi uutta eritasoliittymää: yksi Kehä III:n ja toinen Tikkurilantien risteykseen. Myös Lahdenväylä–Porvoonväylä-osuudelle tehtiin uusi eritasoliittymä, minkä lisäksi osuudelle rakennettiin lisäkaistoja. Joukkoliikenteen sujuvuutta parannettiin uusilla pysäkeillä ja  pidemmillä kiihdytyskaistoilla. Myös kevyen liikenteen verkkoa täydennettiin.

"Hankkeessa purettiin useampia ruuhkaa aiheuttavia kohtia. Esimerkiksi eritasoliittymien rakentamisen seurauksena liikennevalot saatiin poistettua E18-tieosuudelta kokonaan", kertoo Kehä III:n parannushankkeen projektipäällikkö Antti Koski Liikennevirastosta.

"Keskinopeudet hankealueella nousevat ruuhka-aikana jopa 20 kilometriä tunnissa, mikä muun muassa vähentää tiekuljetusten matka-aikaa ja siten myös päästöhaittoja."

Alueen asukkaille aiheutuvaa meluhaittaa vähennettiin puolestaan rakentamalla Lahdenväylä-Porvoonväylä-osuudelle 2,6 kilometriä melusuojaa.

"Sujuva runkoyhteys myös rauhoittaa rinnakkaistiet ja lisää turvallisuutta sekä asumismukavuutta läheisillä asuinalueilla", Koski lisää.

Hanke valmistui etuajassa ja alle kustannusarvion

Kehä III:n parannushanke toteutettiin Liikenneviraston ja Vantaan kaupungin yhteishankkeena. Sen alkuperäinen kokonaiskustannusarvio oli 150 miljoonaa euroa.

Lopulliset kustannukset olivat kuitenkin vain noin 110 miljoonaa euroa, mistä Vantaan osuus on noin 29 miljoonaa euroa. Lisäksi Vantaa lainasi valtiolle 40 miljoonaa euroa, jonka tämä maksaa takaisin tulevan kahden vuoden aikana.

"Yhteisenä tavoitteenamme oli kehätien parannusten nopea valmistuminen, missä onnistuttiin: tavoiteaikataulusta saatiin kirittyä vuodella ja selvästi alle kustannusarvion. Hankkeen nopeaa valmistumista tuki Vantaan antama laina. Kiitos kunnianhimoisessa tavoitteessa onnistumisessa kuuluu myös urakoitsijoille, eli Graniittirakennus Kalliolle ja YIT:lle", Vehviläinen kiittelee.