Uudenlaiset PBN-toimintaympäristön (Performance Based Navigation) mukaiset GPS-pohjaiset RNP-mittarilähestymismenetelmät (Required Navagation Performance) mahdollistavat toiminnan lentopaikalla ilman maassa olevia perinteisiä huoltoa vaativia navigointijärjestelmiä. Lahti-Vesivehmaalla RNP-lähestyminen on julkaistu 1200 metriä pitkälle ja 30 metriä leveälle kiitotielle 25. Menetelmässä on 3,5 asteen liukukulma ja alin peruslaskeutumiskorkeus on 500 jalkaa. Vesivehmaan menetelmä pohjautuu EGNOS-sateelliitteihin ja tarjolla on LPV-lähestymismini (Localizer Performance with Vertical guidance). Tällaista ratkaisua ei ole vielä tarjolla muilla valvomattomilla lentopaikoilla. Sen osalta A-nopeusluokan ilma-aluksille ratkaisukorkeus on 288 jalkaa ja B-nopeusluokalle 304 jalkaa. Lahti-Vesivehmaan lentokenttä (EFLA) on perustettu sota-ajan tarpeisiin vuonna 1940. Nykyisin lentopaikkaa ylläpitää ja kehittää Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö. Vesivehmaan lentopaikka on ympärivuotinen lentokoulutuksen toimintakeskus, jossa on laskuvarjo-, purjelento- moottorilento- ja kevytilmailutoimintaa. Kaupallisia lentokonekorjaamopalveluita lentopaikalla tarjoaa ainakin Aeropole Aircraft Maintenance. Lentopaikan erikoisnähtävyys on Lahden ilmasillan ylläpitämä kesäkaudella avoinna oleva Päijät-Hämeen Ilmailumuseo. Vastaavia RNP-mittarilähestymismentelmiä on otettu Suomessa käyttöön valvomattomilla lentopaikoilla ainakin Kauhavalla ja Sodankylässä. Vesivehmaalla on kuitenkin mahdollistettu alemman LPV-lähestyminimin käyttäminen. LPV-lähestymisiä on ollut tarjolla Suomessa valvotuille lentopaikoille jo pidemmän aikaa.
|
|||
