Lentoliikenne pysähtyy lähes kaikilla Suomen lentokentillä kahdeksi vuorokaudeksi. Lakko alkaa torstaina 1. helmikuuta ja siihen osallistuu JHL:n lisäksi AKT, SLL, PAM ja IAU. Lentokenttien työntekijät toteuttavat ensimmäistä kertaa laajalla rintamalla poliittisen työtaistelun. Puolustusvoimien toimintakyky on turvattu yhteistoimintakentillä. Toimilla vastustetaan Suomen hallituksen kaavailemia heikennyksiä työelämässä. Liittojen tavoitteena ei ole lakko vaan asiaan haetaan ratkaisua.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä ammattiliitot AKT, SLL, PAM ja IAU seisauttavat Suomen kaupallisen lentoliikenteen 1.–2. helmikuuta 2024.

JHL:n osalta lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat torstain 1.2.2024 kello 00.01 ja perjantain 2.2.2024 kello 23.59 välisenä aikana. Lakko on poliittinen työtaistelu, jota ei ole suunnattu työnantajia vastaan.

Lakko vaikuttaa kaikkien Finavian lentoasemien toimintaan Hallin ja Utin kenttiä lukuun ottamatta eli lakossa ovat mukana kaikki Suomen suuret lentoasemat. Työtaistelun ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle.

Myös Puolustusvoimien toiminta on suljettu lakon ulkopuolelle yhteistoimintakentillä, jotka ovat Rovaniemi, Kuopio, Jyväskylä ja Pirkkala.

"Ammattiliitto JHL joutuu turvautumaan raskaaseen työtaisteluun, koska hallitus ajaa edelleen kovia heikennyksiä työntekijöiden asemaan. JHL lähti mukaan lakkoon tarkan harkinnan jälkeen", sanoi JHL:n va. puheenjohtaja Håkan Ekström.

"Lentoliikenteen kynnys tällaiseen toimintaan on ollut korkea. Nyt tämä kynnys ylittyy näiden kahden päivän aikaisen toimenpiteen verran", sanoi AKT:n Ismo Kokko.

Kokonaistyöntekijämäärä on PAM:n osalta lentoasemilla noin 2000 henkilöä, IAU:n jäsenistöä on noin 1000 ja SLL edustaa noin 1000 lentäjää. Mukana ovat siis mm. matkustamohenkilökunta, lentäjät, maahuolinta, linja-autojen kuljettajat ja tankkauspalvelut. Toimista aiheutuu haittaa matkustajille ja edessä on merkittävästi uudelleenjärjestelyjä.

Lentoliikenteen työntekijät ovat samalla lailla työntekijöitä kuin muut ja heikennykset kohdistuvat kaikkiin.

Suomen Liikennelentäjäliitto on mukana itsenäisenä toimijana ja päättää erikseen toimiensa laajuuden.

"Huoli on syvä ja olemme pahoillamme työnantajan ja matkustajien puolesta. Vielä on aikaa löytää ratkaisu. Meillä SLL:ssä on 75 vuoden mittainen kokemus paikallisesta sopimisesta. Nyt olemme huolissamme, että paikallisesta sopimisesta ollaan tekemässä paikallista pakottamista", sanoi Suomen Liikennelentäjäliitto SLL:n puheenjohtaja Vesa Uuspelto.

"Iso osa jäsenistämme on äänestänyt hallituspuolueita. Me emme tee lähtökohtaisesti politiikkaa vaan puutumme niihin kohtiin, jotka vaikuttavat työelämään. Meihin osuvat suurimmmin työttömyysturvan isot leikkaukset. Lentoliikenteen kriisiherkkyys on tunnettu ja sen toimet kohdistuvat nopeasti meihin. Merkittävä asia on myös valtakunnansovittelijan toimien rajoittaminen", täsmensi SLL:n Uuspelto.

"SLL ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä osallistumisen laajuudesta", päätti Uuspelto.

"Lakko on poliittinen työtaistelu, jota ei ole suunnattu työnantajia vastaan. Ymmärrän, että lakko aiheuttaa vaikeuksia ja harmia monelle matkustajalle. Meillä ei kuitenkaan ole muita vaihtoehtoja kuin koventaa lakkoja entisestään. Hallitus ajaa sanelullaan Suomen työmarkkinat päin seinää. Tilanteeseen pitäisi hakea laajoja ratkaisuja neuvottelemalla", sanoi JHL:n Ekström.

Lakko on osa SAK:n Painava syy -kampanjaa, joka vastustaa hallituksen epäreilua politiikkaa. Hallitus on JHL:n tiedotteen mukaan jo päättänyt useista sosiaaliturvaleikkauksista. Eduskunnan käsittelyyn on JHL:n mukaan keväällä tulossa joukko lakiesityksiä, jotka heikentävät työntekijöiden perusoikeuksia.

Ammattiliitto JHL järjesti syksyn ja alkutalven 2023 aikana lukuisia poliittisia lakkoja. JHL on yhä valmis jatkotoimiin, jos hallitukselta ei löydy neuvotteluhalua.

"Hallitus aikoo vähentää työntekijöiden turvaa, heikentää työehtosopimusten sitovuutta ja rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta. Hallitusohjelman tavoitteet ovat kuin suoraan elinkeinoelämän vaalitavoitteista. Emme voi katsoa toimettomina, kun jäseniltämme ollaan viemässä keinot puolustaa kunnollisia työehtoja", korosti JHL:n Ekström.

Lue myös: