Työterveyslaitos: Yön yli lennot vaikuttavat lentäjien vireyteen eniten

sky_sunset_3Työterveyslaitos ja Finnair tutkivat lentäjien vireystilaa yhteistutkimuksella. Toimialan luonteen vuoksi työtä tehdään ajoittain oloissa, jotka rasittavat lentäjiä. Heidän työnsä edellyttää hyvää vireyttä. Suurimmat vaikutukset vireystilaan havaittiin yön yli lennettävillä lennoilla. Tuloksia hyödynnetään lentäjien vuorolistasuunnittelussa.

Tuoreen, vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti yön yli lennot koetaan rasittavina, samoin kuin aikaiset aamulennot. Sen sijaan päivälennoilla väsymyksen tunne on harvinaista, vaikka kyseessä olisi kaukolento tai edellisenä yönä olisi nukuttu tavallista vähemmän.

Yhteistutkimukseen osallistui 86 kauko- ja lähiliikenteen lentäjää. Vireystilatutkimus kesti kaksi kuukautta ja sen aikana lentäjät seurasivat ja raportoivat omaa vireystilaansa.

Lentäjän unen ja vireyden tunteen kannalta ratkaisevaa on, ajoittuuko lento päivään vai yöhön.

"Yölennot ovat päivälentoja rasittavampia, vaikka lentäjä olisi nukkunut lentoa edeltävänä yönä varsin hyvin. Tämä johtuu siitä, että vireyden vuorokausirymi on alimmillaan yöllä. Päivävuoroa tekevä jaksaa paremmin, vaikka olisi nukkunut edellisenä yönä tavallista vähemmän", kertoo vanhempi tutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

 "Lennolle lähdön ajankohta vaikutti myös uni-valverytmiin: valvejaksot muodostuivat pitkiksi joka kolmannen yölennon yhteydessä ja itse raportoitua vireystilan heikkenemistä raportoitiin joka toisen pitkän yölennon yhteydessä".


Lepotaukoja, kahvia ja juttelua väsymykseen

Sky_sunset1Lentäjät ylläpitävät aktiivisesti vireyttään varhaiseen aamuun ja yöhön ajoittuvilla kaukolennoilla. Pitkillä lennoilla lentäjien määrä on suunniteltu siten, että lentäjien on mahdollista pitää lennon aikana virallisia, etukäteen suunniteltuja lepotaukoja.

Näiden aikana he kykenivät nukkumaan keskimäärin tunnin. Lisäksi he joivat kahvia sekä käyttivät vireyttä hetkellisesti parantavia keinoja, kuten juttelua ja kehon liikuttelua.

 Väsymystä esiintyi yölennoilla pääasiassa reittilentokorkeudessa lennettäessä. Reittilentovaiheessa, lennon niin sanotulla ei kriittisellä vaiheella vähäiseksi koetun unen ja vuorokaudenajan vaikutukset vireyteen koetaan vahvemmin.


Tutkimuksesta hyötyä lentäjien työvuorojen suunnittelussa

Finnairissa tutkimuksen tuloksia hyödynnetään lentäjien työvuorojärjestelyitä suunniteltaessa.

FInnair_Jari_Paajanen_1"Turvallisuus on Finnairille aina ensimmäinen prioriteetti kaikessa toiminnassamme. Yhdessä tehty tutkimus antaa meille tärkeää tieteellisesti todettua tietoa lähi- ja kaukoliikenteen eri vuorokaudenaikoihin liittyvistä rasittavuustekijöistä, ja sen avulla voimme vahvistaa jo olemassa olevia väsymyksen hallintaan liittyviä käytäntöjämme entisestään", sanoo lentotoiminnan johtaja Jari Paajanen.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan suositella, että lentojen vireysvaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään nousu- ja laskeutumisvaiheiden lisäksi huomiota reittilentokorkeudessa lentämiseen.

Näin lentoyhtiöt saavat kattavan kuvan lentäjien vireyden vaihtelusta ja voivat kohdentaa vireyttä tukevat ratkaisut parhaalla mahdollisella tavalla.

"Tulokset antavat lentoyhtiölle eväitä kehittää työ- ja lepoaikamalleja edelleen. Tutkimuksia vireystilaan vaikuttavista seikoista olisikin syytä jatkaa ja laajentaa", sanoo Sallinen.

"Tulokset vastasivat olettamuksiamme. Aiemmista tutkimuksistamme muissa ammattiryhmissä tiedämme, että vuorokaudenaika vaikuttaa voimakkaasti vireyteen, usein jopa voimakkaammin kuin edeltävän unen määrä. Nyt saamamme tulokset vastaavat tuloksiamme raide- ja maatiekuljetuksista", päättää Sallinen.

Työterveyslaitoksen ja Finnairin yhteistutkimukseen osallistui 86 kauko- ja lähiliikenteen lentäjää. Liikennelentäjät valikoituivat tutkimukseen 274 etukäteiskyselyyn vastanneiden joukosta. Kunkin lentäjän unta ja vireyttä rekisteröitiin lähes kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti. Tutkimus tehtiin vuonna 2015 ja se on tähän mennessä kattavin tutkimus liikennelentäjien unesta ja vireydestä.

Tutkimusryhmään kuuluivat Työterveyslaitoksen ja Finnairin edustajien lisäksi professori Torbjörn Åkerstedt Ruotsin Karolinska Institutetista sekä dosentti Göran Kecklund Tukholman yliopiston Stress Forskning Institutetista.

Lue myös: