Sunnuntaina 23. syyskuuta 2012 noin kello 12.40 tapahtui Petsikon lähellä Kaldoaivin erämaassa lento-onnettomuus, jossa FK-9 -tyyppinen ultrakevyt lentokone syöksyi maahan. Koneen ohjaaja ja matkustaja menehtyivät. Törmäyksessä syttyi raju tulipalo, jossa kone tuhoutui. Tapahtumalla ei ollut silminnäkijöitä.

Pyöräkellukkeilla varustettu lentokone oli lähtenyt Utsjoen Saarijärvestä noin puolta tuntia aiemmin aikomuksena kiertää suurin piirtein Kaldoaivin paliskunnan rajojen mukainen lentoreitti ja palata takaisin Utsjoelle. Matkalla oli tarkoitus tarkkailla poroja ja kokeilla niiden ajamista lentokoneella kohti poroerotuspaikkaa. Aikomuksena oli myös tehdä välilasku Juokkarjärvelle.

Kun lentokone ei saapunut Juokkarjärvelle, eikä tullut takaisin Utsjoelle, matkustajan tuttava soitti lentopelastuskeskukseen kello 19.50 ja ilmoitti kadonneesta lentokoneesta. Paikalle hälytettiin lopulta mm. Rajavartiolaitoksen AB-412, maavoimien NH90, pelastushelikopteri Aslak ja norjalainen Sea King.

Yhteensä neljä helikopteria ja kaksi lentokonetta olisi toiminut etsintäalueella aamupäivästä noin klo 10 alkaen, mikäli kohde ei olisi siihen mennessä löytynyt. Rajan kopteri lensi yöllä pudonneen koneen yli, muttei pintasumun vuoksi havainnut sitä. Koneen hylyn löysi heti lentonsa alkuvaiheessa pelastukopteri Aslak seuraavana aamuna noin kello 9.30.

FK-9 oli syöksynyt maahan jyrkässä kulmassa siivet lähes vaakatasossa. Kaikki koneen ääreisosat löytyivät törmäyspaikalta. Moottori oli ollut joko tyhjäkäynnillä tai sammuksissa.

Koneen teknisessä tutkinnassa ei löytynyt sellaista vikaa, joka olisi voinut aiheuttaa onnettomuuden. Koska ultra oli pahoin palanut, ei teknisen vian mahdollisuutta voitu kokonaan sulkea pois.

Sää oli VFR-lentotoimintaan sopiva, tuuli oli heikkoa ja näkyvyys oli hyvä.

Ohjaajan ilmailulupakirja oli vanhentunut vuonna 2011. Hänen lentokokemuksensa oli muutoin riittävä, mutta porojen ajamisesta lentokoneella tai matalalennosta hänellä ei ollut kokemusta eikä koulutusta. Porojen ajaminen on ilmailumääräysten mukaan lentotyötä, johon ohjaajalla ei ollut lupaa.

Kone oli raskaasti ylikuormattu, sen lentoonlähtöpainoksi arvioitiin 612 kg. Ilmailumääräysten mukaan kaksipaikkaisen ultrakevyen vesilentokoneen suurin sallittu lentoon lähtöpaino on 495 kg.

Lisäksi koneen kuormattavuus oli ainoastaan 123 kg, vaikka ilmailumääräysten mukaan sen olisi pitänyt olla 175 kg. Siitä huolimatta koneella oli Liikenteen turvallisuusviraston antama todistus lentokelpoisuuden tarkastamisesta.

Koneen GPS -laitteesta puretun tallenteen mukaan ennen onnettomuutta tehtiin hitaalla nopeudella kaartoja matalalla lentokorkeudella.

Onnettomuuden todennäköinen syy oli koneen sakkaaminen (hallinnan menetys) lennettäessä hitaalla nopeudella. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat porojen ajamisen kokeileminen ja lentokoneen huomattavasta ylipainosta johtuva sakkausnopeuden kasvu. Sairauskohtauksen tai teknisen vian mahdollisuutta ei voitu sulkea pois.

Onnettomuustutkintakeskus esittää tapauksen johdosta kuusi suositusta:

Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan ryhtymään toimenpiteisiin, jotta ilmailumääräys AIR M5-10 ja toiminta saatetaan vastaaman toisiaan. Mikäli ilmailumääräystä ei voida nykymuotoisena noudattaa, niin määräystä on muutettava ja selkeytettävä. Vaihtoehtoisesti suositetaan Liikenteen turvallisuusvirastoa puuttumaan toimintaan siten, että määräyksen vaatimukset täyttyvät.

Suomen Ilmailuliitto ry:tä suositetaan tiedottamaan ultrakevytlentäjiä ja erityisesti lennonopettajia ylipainoisella koneella lentämiseen liittyvistä riskeistä.

Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan tehostamaan ja yhdenmukaistamaan UL-koulutuksen valvontaa. Lisäksi suositetaan UL-lupakirjamääräysten muuttamista siten, että otetaan käyttöön määräajoin lennettävät kertauskoululennot tai tarkastuslennot.

Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan tiedottamaan mahdollisille lentotyön tilaajille lentotyöhön liittyvästä lainsäädännöstä ja ilmailumääräyksistä tilaajan näkökulmasta.

Finavia Oyj:tä suositetaan ohjeistamaan selkeästi lentoasemien antamat tukipalvelut, esimerkiksi lentoaseman aukiolon jatkaminen tai lentoaseman avaaminen sekä ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelutilanteessa että ARCC:n pelastusviranomaisille tai poliisille näiden pyynnöstä tuottamien tukipalvelujen yhteydessä.

Finavia Oyj:tä suositetaan varmistamaan ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelun operatiivisten tehtävien viiveetön käynnistyminen vahvistamalla ARCC:n henkilöstöresursseja.

Tutkintaselostus (pdf)

Lue myös: