Ylisooninen Baby Boom XB-1 -koelentokone tähtää kohtuuhintaiseen yliäänimatkailuun

XB-1Boom Technology esitteli ylisoonisella nopeudella lentävän Baby Boom XB-1 -koelentokoneen mockupin. Tavoitteena on ääntä nopeamman matkustamisen mahdollistaminen. Kyseessä on ensimmäinen yksityisten toimijoiden kehittämä ja rahoittama yliäänikonehanke.

Boom esitteli Baby Boom -lempinimellä tunnetun XB-1 -ylisoonisen koelentokoneen Coloradon Denverin Centennialin lentokentällä 15. marraskuuta. XB-1 on valmistajan mukaan maailman nopein koskaan valmistettu siviilikone. Boomin hankkeen suunnitteluryhmässä on kokemusta ja osaamista mm. NASA:lta, SpaceX:ltä ja Boeingilta.

"Elämme 60 vuotta suihkumoottoriajan alkamisen jälkeen ja lennämme edelleen 60-luvun nopeuksilla", sanoi Boomin perustaja ja entinen Amazonin johtaja Blake Scholl XB-1:n esittelytilaisuudessa.

"Concorden suunnittelijoilla ei ollut teknologiaa, jolla ylisoonisesta lentämisestä olisi voinut tehdä kohtuuhintaista mutta nyt meillä on. Odotamme innolla koneemme ensimmäistä lentoa ensi vuoden aikana", jatkoi Scholl.

XB-1_gndBoomin hankkeen tukijoita ovat mm.Virgin Galactin SpaceShip Company, Honeywell, Tencate ja Blue Force.

Yksi rahoittajista on Virginin Richard Branson, jonka SpaceShip Companyllä on optiot kymmeneen ensimmäiseen koneeseen.

Koneella on lennetty jo yli 1000 simuloitua tuulitunnelikoetta ja ensilentoa odotellaan tapahtuvaksi vuoden 2017 loppupuolella.

XB-1:n avulla esitellään avainteknologiaa, joka mahdollistaa kohtuuhintaisen yliäänimatkailun. Toisin kuin Concorde Boomin ratkaisu ei tarvitse jälkipolttoa, joka parantaa koneen polttoainetaloudellisuutta merkittävästi. Tietokonesimulaatioiden mukaan ratkaisu tarkoittaisi koneen olevan jopa 30 kertaa Concordea hiljaisempi.

 Kolmimoottorisen ja reilut 20 metriä pitkän XB-1 -koneen hiilikuiturungossa on reilun viiden metrin kärkivälin deltasiipi. Koelentokoneessa on General Electric J85-21 -moottorit, joissa on muuttuvageometrinen ilmanotto.

Kaksipaikkaisen ohjaamon avioniikka tulee Honeywelliltä, hiilikuitu Tencatelta ja komposiittirakenteet Blue Forcelta. Koneen loppukokoonpano tehdään Boomin tuotantolinjalla Centennialin lentokentän hallissa numero 14.

Alisoonisella nopeudella tehtävät koelennot on määrä suorittaa Denverin itäpuolella. Ylisooniset lennot suoritetaan Etelä-Kaliforniassa Ilmavoimien Edwards Airforce Basen läheisyydessä yhdessä Virgin Galacticin Space Ship Companyn kanssa.

XB-1-and-BoomReilut 20 metriä pitkän XB-1 -koneen matkalentonopeus on valmistajan mukaan Mach 2.2, joka vastaa noin 2335 kilometrin tuntinopeutta. Nokan lämpötila nousisi laskelmien mukaan reiluun 150 Celsius-asteeseen. Kantama on yli 1000 merimailia ja maksimi lentoonlähtöpaino on 6100 kg.

XB-1 on teknisesti 1/3 kokoinen tulevasta Boom -matkustajakoneen tuotantoversiosta, joka olisi 10 prosenttia nopeampi, kuin Concorde ja 2,6 kertaa nopeampi, kuin nykyiset matkustajakoneet.


Tavoitteena ylisoonisen matkailun uusi aika

Boomin matkustajaversion luvataan tarjoavan premium-luokan matkustuskokemuksen tilavien istuimien, suurten ikkunoiden ja omien matkatavarahyllyjen avulla. Matkustamon käytävän molemmilla puolilla oli vain yksi matkustajaistuin per rivi. Luvassa olisi tasaista lentoa sääilmiöiden ja turbulenssin yläpuolella 60 000 jalan korkeudessa.

Boom-matkustajakonetta lennettäisiin kahden hengen ohjaamomiehistöllä ja jopa neljällä matkustamohenkilökunnan jäsenellä.

Boom_cabin_1Matkustajakoneen pituus on noin 52 metriä, joka tarkoittaa koneen olevan noin 10 metriä Concordea lyhyempi. Siipien kärkiväli on 18 metriä, kun Concorden deltasiivet olivat lähes 26 metriset.

Matkustamossa olisi 1+1 istuimia 45-55, kun Concordessa paikkoja oli 2+2 konfiguraatiossa 92-100 matkustajalle. Matkustamossa olisi kaksi wc-tilaa.

Koneen suoritusarvot olisivat koelentokoneen mukaiset mutta kantamaa olisi maksimissaan 9000 merimailia.

Koneella olisi valmistajan mukaan markkinoita jopa noin 500 reittiparilla. Uuden koneen myötä mm. Lontoo-New York -lentoaika puolittuisi noin 3,5 tuntiin. Tokio-San Francisco lyhenisi 4,7 tuntiin ja Los Angelesista pääsisi Sydneyhin kuudessa tunnissa. Ensimmäiset kaupalliset lennot on suunniteltu vuodelle 2023.

Lue myös: