"Mitä pidempään julkisesti tuettua ostoliikennettä jatketaan, sitä todennäköisempää on, että markkinaehtoinen lentojen kysyntä ei vähäliikenteisille reiteille enää palaa. Kuluttajat tottuvat alhaisiin lentolippujen hintoihin eivätkä enää ole valmiita maksamaan kustannusperusteisia hintoja", toteaa Jolkkonen Finavian Puheenvuoro-blogissa. Valtio tukee eri liikennemuotoja ja tuki on tyypillisesti kymmeniä euroja matkustajaa kohti. Lentoliikenteen osalta tukisummat olivat Finavian mukaan kuitenkin merkittävästi suurempia, sillä yhdensuuntaisen lentolipun tuki vuonna 2021 keskimäärin lähes tuhat euroa. Jolkkonen kertoo Puheenvuorossaan, että ostoliikenteessä matkustaja maksaa lentomatkan kokonaiskustannuksista keskimäärin alle 10 prosenttia. Noin 60 prosenttia kustannuksista katetaan verovaroista maksamalla tukea lentoyhtiölle. Loput lentomatkan kustannuksista eli keskimäärin noin 30 prosenttia matkustajaa kohti jäisivät Finavian tappioksi. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom käynnisti 27. kesäkuuta 2022 kilpailuksen, jonka on määrä turvata välttämättömät lentoyhteydet valtion tukemana Joensuusta, Jyväskylästä, Kokkola-Pietarsaaresta, Kajaanista ja Kemi-Torniosta Helsinki-Vantaalle. Tarjolla oleva sopimus kattaisi liikenteen optioineen huhtikuuhun 2024 saakka. Kokonaisuudessaan sopimuksen arvo olisi 17 miljoonaa euroa. Ostoliikenne kyseisillä reiteillä alkoi jo toukokuussa 2021. Markkinaehtoinen kysyntä punnitaan kyseisillä viidellä reitillä 14. elokuuta 2022 lähtien, kun nykyisen sopimuksen ja uuden kilpailutuksien väliin jää noin kahden kuukauden mittainen katkos. Tuettuihin lentoyhteyksiin tulee siis vähintään kahden kuukauden katkos hankintaprosessin kestosta johtuen, mikäli markkinaehtoista palvelua yhteysväleille ei tälle välille synny. Lentokenttäyhtiö Finavia on jo aiemmin todennut, että lentoliikenteen kilpailukyky lyhyillä etäisyyksillä on heikentynyt ja muut liikennemuodot voittavat markkinaosuuksia alle kuuden tunnin matkoilla. Tästä on seurannut muun muassa se, että lentoliikenteen kysyntä on keskittynyt yhä vahvemmin eri alueiden keskuskentille. Jolkkonen nosti Puheenvuorossaan esiin taloudellisten näkökulmien ohella myös ostolentojen ilmastovaikutukset. Päästöjen arvioidaan nousevan moninkertaisiksi muihin liikennemuotoihin verrattuna, sillä lennoilla arvioidaan olevan yleensä vähän matkustajia. Uudessa kilpailutuksessa osalla reiteissä voitaisiin jatkossa lentää kuitenkin myös pienemmällä konetyypillä. Finavia ehdottaa nykymallisen kilpailutuksen sijaan ratkaisuksi valtiorahoitteista vaihtoehtoa, jossa kehitettäisiin eri liikennemuotoja yhdistäviä matkaketjuja. Tämä olisi konkreettinen toimenpide kohti Suomen päästövähennystavoitteita ja turvaisi alueellisen saavutettavuuden pitkällä aikavälillä. Helsinki-Vantaan lentoasemasta on kehittynyt multimodaali matkakeskus, joka yhdistää lento-, juna-, bussi-, taksi- ja autoliikenteen. Käytännössä ehdotus voisi tarkoittaa raide- ja bussiyhteyksien kehittämistä Helsinki-Vantaalle ja muille keskuskentille. Finavian tavoittelema kehitys voisi Helsinki-Vantaan osalta tarkoittaa mm. kaukojunien ohjaamista kulkemaan lentoaseman kautta. Finavian lentoasemaverkostossa on nykyisin 22 lentoasemaa eri puolilla Suomea. Verkostoa on aiemmin harvennettu Kauhavan, Lappeenrannan, Varkauden, Enontekiön ja Malmin lentoasemilla. Finavia on aiemmin luopunut lentoasemista, jos niille ei ole ollut kaupallista lentoliikennettä kahteen vuoteen. Alueellisten lentoasemien tappio Finavialle oli vuonna 2021 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Saavutettavuus on yksi asia, mutta sen lisäksi Suomessa on tarve myös turvata Ilmavoimien hajautettu toiminta. Hävittäjäkaluston nopea hajauttaminen eri puolille Suomea on tärkeä osa Ilmavoimien taistelutapaa. Tämän toiminnan mahdollistaa osaltaan Suomen kattava lentokenttäverkosto. Finavia Puheenvuoro: Lentojen rahoittaminen julkisella tuella on kallista ja aiheuttaa päästöjä Lue myös:
|
|||
