Lentokoneiden ja helikoptereiden häirintä laserilla on vakava uhkatekijä lentoliikenteessä. Lasersäteet voivat haitata lentäjien näkemistä etenkin lennon kriittisissä vaiheissa, kuten lentoonlähdön ja laskeutumisen aikana. Ilmailualan toimijat pyrkivät yhteisellä Laser ei ole lelu -kampanjalla muistuttamaan laserhäirinnän vaaroista lentoliikenteelle. ”Laserosoittimen säde voi vaikuttaa pieneltä ja vaarattomalta, mutta se voi häiritä lentäjiä pitkän matkan päähän, keskeyttää kriittisen operaation ja johtaa pahimmillaan onnettomuuteen”, sanoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki. ”Vaikka raportoidut laserhäirintätapaukset ovat vähentyneet viime vuosina, on jokainen häirintätapaus liikaa ja vaaraksi lentoturvallisuudelle”, jatkaa Saarimäki. Lasersäteet vaikeuttavat lentäjän keskittymistä ja voivat aiheuttaa näköhäiriöitä sekä toimintakyvyn osittaisen menetyksen. Osuessaan ilma-aluksen ohjaamon ikkunaan säde tyypillisesti vielä siroaa, jolloin se saattaa häikäistä koko ohjaamon. Esimerkiksi helikopterissa myös muut miehistön jäsenet voivat saada laserista pahimmillaan pysyviä silmävaurioita. ”Lentäjät ovat ohjaamossa varmistaakseen turvallisuuden kaikkina hetkinä. Lasersäteen osuminen lentokoneen tai helikopterin ohjaamoon ei ole pieni häiriö, vaan lentäjän sokaistuessa valosta on se kuin hyökkäys lennon turvallisuutta kohtaan. Matalalla lennettäessä pimeänäkökyvyn säilyminen on aivan välttämätöntä”, muistuttaa Suomen Lentäjäliitto FPA:n turvatoimikunnan puheenjohtaja Lauri Soini. Laserhäirinnällä voi tietämättään aiheuttaa vahinkoa myös kolmannelle osapuolelle, huomauttavat Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Pasi Marttinen ja FinnHEMSin lentotoimintayksikön päällikkö Ari Pellinen. ”Meripelastushelikopterin kiireellisellä hälytystehtävällä esimerkiksi jäihin pudonneen henkilön selviytymisen ratkaisee avunsaannin nopeus. Laserhäirintä voi viivästyttää avunsaantia tai pahimmassa tapauksessa estää sen kokonaan”, sanoo Rajavartiolaitoksen Marttinen. ”Aina kun lääkärihelikopteri hälytetään, on lähtökohtaisesti kyse hengestä. Tehtävän keskeytyminen voi olla hätätilapotilaalle kohtalokasta”, toteaa puolestaan FinnHEMSin Pellinen. Suomessa on tapahtunut alkuvuodesta 2021 jo kaksi tapausta, joissa ilma-alus on joutunut laserhäirinnän kohteeksi. Toinen tapauksista sattui tammikuussa Helsingin yllä ja toinen helmikuussa Hyvinkään yllä. Molemmissa tapauksissa häirittiin viranomaistoimintaa, sillä kohteena olivat Rajavartiolaitoksen helikopterit. Vuonna 2020 laserhäirintätapauksia Suomessa raportoitiin 4 kappaletta ja muualla kuin Suomessa suomalaisille ilma-aluksille 3 tapausta. Vuonna 2019 tapauksia oli 32. Tapausmäärät ovat laskeneet vuodesta 2015, joka oli vuosikymmenen huippuvuosi, joilloin tapauksia oli kaikkiaan 74. Tietyissä Euroopan maissa laserhäirintää esiintyy huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi Ison-Britannian ilmailuviranomaisen viimeisimmän eli vuoden 2018 tilaston mukaan laserhärintätapauksia raportoitiin huimat 775 kappaletta. Ison-Britannian tuorein tapaus sattui nyt maaliskuussa, joka johti ilma-aluksen päällikön osittaiseen inkapasitoitumiseen ja Virgin Atlanticin Boeing 787 Dreamliner -koneen paluuseen takaisin lähtökentälle Lontooseen. Laserosoittimia ei saa kohdistaa ihmisiin eikä ilma-aluksiin, eivätkä ne sovellu huvikäyttöön. Käsikäyttöiset laserosoittimet ovat edullisia ja helposti saatavilla, joten monet pitävät niitä virheellisesti leluina. Lasten leluissa saa kuitenkin olla vain heikkotehoinen luokan 1 laser, joka ei aiheuta vaaraa silmille. Liian voimakas laserosoitin voi vaurioittaa silmiä pysyvästi ja sallituillakin lasereilla voi aiheutua näkökyvyn tilapäisiä häiriöitä, kuten häikäistymistä, välähdyssokeutta ja jälkikuvia. Tilapäisetkin häiriöt lentäjän näkökyvyssä voivat aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia. ”On syytä huomata, että ulkomailta tuodut tuliaiset tai netistä tilatut laserosoittimet eivät aina täytä suomalaisia vaatimuksia. Olemme Säteilyturvakeskuksessa mitanneet nettikaupasta ostetuista osoittimista jopa seitsemänsataakertaisia tehoja sallittuihin verrattuna”, muistuttaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) ylitarkastaja Reijo Visuri. Ulkomailta on mahdollista hankkia laserosoittimia, jotka roimasti ylittävät suomalaiset maksimitehorajoitukset. Suomessa hyväksyttävät laserosoittimet toimivat näkyvän valon aallonpituusalueella ja niiden maksimiteho on 1 milliwatti. AV-laitteistokokonaisuuksissa voi olla maksimissaan 5 mW:n laserosoitin. Mikäli tällaisessa osoittimessa on vihreä säde, se voi häiritä lentäjiä jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä. Teholtaan 125 mW:n laserilla häirintä voi ulottua yli 18 kilometrin päähän. Lasersäteen kohdistaminen ilma-aluksen miehistöön on rangaistavaa jo sellaisenaan, vaikka siitä ei seuraisi mitään todellista vahinkoa eikä konkreettista vaaraa ilma-alukselle, sen miehistölle tai matkustajille. Jos laserosoittimen käytön katsotaan vaarantaneen liikenteen turvallisuuden, sovellettavaksi tulevat mm. kaikki ne rikoslain säädökset, joilla turvataan ihmisten henkeä ja terveyttä, kuten ruumiinvamman tuottamusta ja kuolemantuottamusta koskevat säännökset. Vahingon aiheuttaja voi joutua vastuuseen myös huomattavista taloudellisista kustannuksista. Ilmailualan toimijat tekevät laserhäirintätapauksista asianmukaiset raportit lentoturvallisuuden vaarantamisen osalta sekä rikosilmoituksen poliisille. Laser ei ole lelu -kampanjassa ovat mukana Liikenne ja viestintävirasto Traficom, Säteilyturvakeskus STUK, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, Suomen lentäjäliitto FPA ja FinnHEMS. Edellisen kerran vastaava kampanja järjestettiin Suomessa vuonna 2014. MH Lue myös:
|
|||