Immolan hyppykoneturman syyksi varmistui liian pieni nopeus lentoonlähdössä

immola_katollaanOnnettomuustutkintakeskuksen alustava tutkinta laskuvarjohyppääjiä Immolassa kuljettaneen Cessna 206 -koneen turmasta vahvisti OTKES:n aiemmin antaman lausunnon. Lentokoneen epäonnistuneen lentoonlähdön ja sitä seuranneen onnettomuudesta syyksi vahvistettiin liian pienellä nopeudella tehty lentoon lähtö.

Laskuvarjohyppääjiä kuljettanut Cessna 206 (OH-CSU) teki 8. elokuuta pakkolaskun Immolan kiitotien sivuun pian lentoonlähdön jälkeen. Lentäjä huomasi, että lentokone ei nouse tarpeeksi nopeasti ylittääkseen kiitotien jatkeella olevat puut ja päätti tehdä pakkolaskun kiitotien viereiselle nurmialueelle.

Pakkolaskussa lentokone pomppasi takaisin ilmaan ensimmäisessä päätelineille osuneessa maakosketuksessa ja jälkimmäisen nokka edellä tapahtuneen maakosketuksen jälkeen kone pyörähti katolleen (grafiikka alla).

immola_lentorataKoneessa oli lentäjä ja viisi laskuvarjohyppääjää. Onnettomuus aiheutti yhden vakavan ja viisi lievää loukkaantumista. Lentokone vaurioitui onnettomuudessa merkittävästi.

Onnettomuustutkinnassa selvisi, että kyseisen hyppykerhon eli SkyDive Karjalan lentäjille ei ollut täysin selvää, mikä moottori koneeseen oli asennettu ja sen myötä epävarmuutta oli myös suoritusarvoissa. Koneyksilöön oli vaihdettu moottori koneen historian aikana useita kertoja.

Lentokoneen huoltokirjanpidossa moottorin vaihdot oli  mainittu ja huomioitu oikein vaikka Traficomin tiedoissa oli epäjatkuvuutta. Kahden moottorityypin välillä oli tehoeroja ja koneessa oli pienempitehoinen versio. Tutkinnan mukaan lentäjät olivat siinä luulossa, että koneessa oli suurempitehoinen versio moottorista.

Alustavan tutkinnan aikana OTKES päätyi siihen, etät onnettomuus tapahtui, koska lentoonlähdössä lentokone vedettiin ilmaan käsikirjassa ilmoitettua pienemmällä nopeudella. Maanpintavaikutuksen yläpuolella moottorin teho ei riittänytkään koneen nopeuden säilyttämiseen, saati kiihdyttämiseen.

Lentäjä kertoo saaneensa ohjeet nostaa koneen nokkaa nopeudella 70-75 mph, kun oikea nopeus olisi ollut kyseisellä tyypillä 78 mph. OTKES totesi myös, että lentokoneen käsikirjassa mainittuja menetelmiä tulee noudattaa tarkasti.

Lisäksi OTKES totesi, että kuormauksen ja säätilan vaikutus lentokoneen suorituskykyyn on tärkeä huomioida. Tapahtuman aikaan sää oli lämmin ja onnettomuuslennolla tuuli oli tyyntynyt. Myös kuormaus erosi saman päivän aiemmilta lennoilta.

Alustavassa tutkinnassa ei anneta uusia suosituksia. OTKES kuitenkin huomauttaa edellisten selvitysten perusteella, että lentäjillä tulee olla selvillä sään ja kuormauksen vaikutus lentokoneen suorituskykyyn.

Lisäksi laskuvarjohyppykerhojen lentäjien tulee tarkistaa käyttämiensä lentokoneiden menetelmät niin, että ne vastaavat lentokoneen asiakirjoja eri olosuhteissa.

OTKES:n mukaan vakavammalta onnettomuudelta vältyttiin, koska lentäjä keskeytti nousuyrityksen ja siirtyi pakkolaskuun. Kyseisessä tilanteessa lentokone olisi voinut törmätä suurella nopeudella edessä olleeseen metsäkaistaleeseen.

Onnettomuustutkintakeskus päätti alustavan tutkinnan perusteella, että tapauksen erityispiirteet eivät edellytä varsinaista tutkintaa.

OTKES: L2020-E3 Immola alustavan tutkinnan raportti

Lue myös: