Samalla Keflavik toimi USAF: n tukikohtana myös kotimaan puolustusta ajatellen. Nyt amerikkalaiset ovat jälleen Islannissa. USAF vastaa ilmatilan valvonnasta (Icelandic air policing) kesäkuun alkupuolelle asti. Hävittäjät ovat 15 minuutin lähtövalmiudessa. Kyseessä on vuonna 2008 alkanut NATO-operaatio, joka käynnistyi Islannin pyynnöstä. Venäläisten koneet loukkasivat sen ilmatilaa useita kertoja amerikkalaisten lähdettyä. Vuoro kiertää liittouman maiden keskuudessa. Toisin kuin Baltian ilmatilan valvonnassa, kyse ei ole jatkuvasta läsnäolosta. Koneita on Islannissa keskimäärin kolme kertaa vuodessa 2-3 viikkoa kerrallaan. Toiminnan aloittivat ranskalaiset Dassault Mirage 2000C -hävittäjät toukokuussa 2008. Nyt meneillään olevassa 7. toukokuuta alkaneessa vuorossa on USAF:n 493rd Expeditionary Fighter Squadron. Mukana on USAF:n miehistöä ja koneita Lakenheathista ja Mildenhallista Englannista sekä Ramsteinista ja Spangdahlemista Saksata. Myös Yhdysvalloista on kalustoa Nellis Air Force Basesta. Valvonnasta vastaavat F-15C Eagle -hävittäjät tukenaan KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneet. Mukana on myös C-130J Hercules -kuljetuskoneita. Uutinen Suomen mahdollisesta osallistumisesta Islannin operaatioon tuli yllätyksenä Helsingin Sanomien kirjoitettua asiasta. Aiheesta onkin syntynyt värikäs keskustelu. Tarkoituksena olisi lähettää Horneteja Islantiin kolmen viikon ajaksi vuonna 2015. Suomessa poliitikot ja ulkopolitiikan tutkijat ovat epäilleet, että Islannin ilmatilan valvonta veisi Suomea kohti NATO:a. Hallituksesta puolestaan vakuutetaan, että kyseessä on pohjoismaisen tason turvallisuus- ja ulkopoliittinen yhteistyö. NATO:n jäsenmaa Tanska onkin jo valvonut Islannissa, samaten Viro henkilöstöä lähettämällä. Arvostelijat ovat todenneet, että ilmavoimillemme ei olisi mitään hyötyä osallistua Islanti-operaatioon. Tosin USAF kertoo, että hälytyspäivystys antaa arvokasta kokemusta etenkin nuorimmille lentomiehistöille. Asiasta ei ole olemassa poliittisia päätöksiä. Suomessa pohdittiin Islannin ilmapartiointia jo vuonna 2009. Tuolloin eduskunnan puolustusvaliokunta linjasi, ettei siihen ole mahdollisuuksia nykypolitiikan puitteissa. Kallis operaatio tulisi tosin huonoon aikaan. Ilmavoimat on aloittamassa tiukkaa säästöohjelmaa, johon kuuluu mm. tukikohtien sulkemisia ja yksikköjen yhdistämisiä. Toisaalta koneet lentävät kotimaassakinn. Ilmavoimien vuotuisista 8000 lentotunnista Islanti-operaatioon menisi noin 100. Periaatteessa ilmavoimilla olisi kyky lähettää juuri tämän kaltaisia neljän Hornetin osastoja ulkomaille. Tätä on testattu käytännössäkin kesällä 2009 Saksassa pidetyssä harjoituksessa. Se huipensi ilmavoimien ulkomaille tukeutumiskykyä rakentaneen Muuttolintu-projektin.
|
|||
