Norjan hallitus ehdottaa maan parlamentille historiallista korotusta puolustusmenoihin. Seuraavan 12 vuoden aikana Norja käyttäisi puolustushankintoihin vuoteen 2036 mennessä noin 60 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tämä tarkoittaa merkittäviä uusia resursseja, uusien sotilaiden palkkaamisia sekä suuria investointeja. Norja hankkii lisää kehittyneitä ilmatorjuntajärjestelmiä ja hankintalistalla on myös uudenlainen pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmä. Hallituksen suunnitelmissa on varautua uudella torjuntakyvyllä lyhyen kantaman ballististen ohjusten tuomaan uhkaan.
"Hallituksen pitkän aikavälin suunnittelun keskiössä ovat myös avaruus ja pitkän kantaman miehittämättömän ilma-alukset", jatkoi Kristoffersen. Pitkän kantaman ilmatorjunnalla tarkoitetaan järjestelmää, jonka torjuntaetäisyys on vähintään viisikymmentä kilometriä ja korkeusulottuvuus on yli kaksikymmentä kilometriä. Lisäksi Norja aikoo kaksinkertaistaa nykyisten keskipitkän kantaman NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmien määrän sekä päivittää ne antamaan parempaa suojaa droneja ja ohjuksia vastaan. Uusia järjestelmiä tulee sekä Norjan ilmavoimien että armeijan käyttöön ja olemassa olevat ilmapuolustusjärjestelmät päivitetään. Suomi päätti vuonna 2023 Rafael Advanced Defense Systemsin David’s Sling –järjestelmän hankinnasta uudeksi ilmatorjunnan korkeatorjuntaohjusjärjestelmäksi ITSUKO-hankkeessa. Ilmapuolustuksen vahvistamisen lisäksi Norja vahvistaa merkittävästi myös meri- ja maavoimia. Norja ilmoitti jo aiemmin kohentavansa tilannetietoisuuttaan lisäämällä valvontaa lähialueilla uusin aluksin, satelliitein sekä miehittämättömin ilma-aluksin. Norja kehittää Andøyasta tukikohtaa miehittämättömille ilma-alusjärjestelmille. Lue myös:
|
|||
