Huomiota sai myös hangaarissa esitelty DC-yhdistyksen historiallinen ja edelleen lentävä Douglas DC-3 -matkustajakone. Pääosan esittäjä oli kuitenkin Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen uusi Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokone. Sähkölentokoneyhdistyksen kehityshanketta tukevat merkittävästi lentokenttäyhtiö Finavia ja sähköyhtiö Fortum. Tervehdyksensä tilaisuudessa esittivät Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki, Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila, Slovenian kunniakonsuli Irmeli Rytkönen ja kansanedustaja Matti Vanhanen. Mukana hankkeessa ovat eri tavoin lisäksi koneen kylkiin sponsoritarransa saaaneet lentokouluttaja Aeropole, Ensto ja Pipistrelin maahantuoja Suomen ilmailupalvelut.
”On myös Finavialle tärkeää olla mukana tässä arvokkaassa kehitystyössä omalla roolillaan.
"Teknologia kehittyy, joka vuosi. Uskomme Finaviassa, että lentäminen on tulevaisuutta ja nyt me uskomme entistä enemmän, että se on vastuullista tulevaisuutta. Meille on hirveän tärkeää, että Suomessa säilyy hyvät lentoyhteydet ja myös niin, että koko kulkujärjestelmä toimii hyvin. Lentäminen on tosi keskeinen osa siitä”, arvioi Mäki. ”Haluan kiittää Helsingin sähkölentokoneyhdistystä ja kaikkia muita, jotka ovat olleet mukana tässä tärkeässä projektissa. Ilman tämän tyyppistä halua ja rohkeutta kehittää ja halua olla mukana näissä tärkeissä asioissa ei muutosta tapahtuisi. Toivon hyvää menestystä yhdistykselle sekä onnistuneita, mukavia ja turvallisia lentoja”, päätti Mäki.
Kaikkiaan koneella oli ennen virallista esittelytilaisuutta lennetty jo noin viiden tunnin verran 11 eri lennolla. Laskuja on tehty parikymmentä. Pisimmillään koneella on lennetty jo täydet 50 minuuttia, joka on sen maksimi toiminta-aika. Tämän lisäksi käytössä on vielä 30 minuutin lentoaikareservi. ”Ilmastonmuutos on suurin haaste tällä hetkellä ja se heijastuu jo moniin eri asioihin. Sähköistyminen on yksi ilmastonmuutokseen vaikuttava asia. Myös liikkumisen on sähköistyttävä, sillä koko maailman biomassa ei yksin siihen riitä. Se tarkoittaa kaikkea liikennettä. Raskas liikenne ja lentoliikenne tulevat perässä ja siellä tapahtuu kokoajan kehitysaskeleita”, sanoi Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila.
"Toisaalta me opimme tässä lentokoneiden latauksesta miten se käyttää sähköä mutta samalla me voimme tuoda mukaan sitä osaamista, mitä on kertynyt sähköautojen latauspalveluissa. Me haluamme olla mukana tekemässä eikä vain selvittelemässä”, painotti Antila.
”Toivotamme Pipistrel Alpha Electrolle mitä parhainta menestystä Suomen markkinoilla”, toivoi lentokonevalmistajan kotimaata edustanut Slovenian kunniakonsuli Irmeli Rytkönen.
Viimeisen puheenvuoron tilaisuudessa sai ilmailun ja Malmin lentoaseman ystäväksi jo pidemmän aikaa sitten profiloitunut kansanedustaja ja sähkölentokoneyhdityksen jäsen Matti Vanhanen. Hän esitti puheessaa kaksi merkittävää visiota.
"Tässä on paljon symboliikkaa, kun tämä kone on kyltin alla jossa lukee Rauchen Verboten. Kyltti säilyy varmasti tulevaisuudessa mutta muista syistä kuin energianlähteen syttymisherkkyyden takia”, avasi Vanhanen puheensa viitaten hangaarin seinän 30-luvulta periytyvään tupakointikieltoon. ”Ilmailuhistorian alkuvaiheiden ihmisistä on puhuttu aina pioneereina ja uskon, että tänään tässä on pienellä joukolla koolla pioneereja Suomen osalta. Ilmailun kenties hyvinkin merkittävän seuraavan vaiheen kohdalla. Se että energianlähde sadan vuoden kehityksen jälkeen on vaihtumassa sähköön ei ole mikään pieni asia ja sillä saattaa olla erittäin laajakantoinen merkitys”.
”Kustannusten alentuminen ja ympäristöperuste saattaa todella johtaa siihen, että varsinkin Finnairin toimintaa pienemmän mittakaavan lentämisessä olemme tässä nyt näkemässä esimakua siitä mitä jo aikanopeasti lähivuodet voivat tuoda mukanaan”, jatkoi Vanhanen.
"Palataan tietyllä lailla myös tämän Malminkin alkuaikojen näkymään, jossa suunnilleen akseli Pietariin, Baltian maat, Varsova, Tukholma ja Pohjois-Suomi ovat sillä säteellä, jonne lentotoiminta voisi suuntautua. Voisimme saada kukaties huomattavasti edullisempaa lentämistä aikatauluihin sitoutumatonta lentokonepalvelua”, visioi Vanhanen. ”Suomessa jo jossakin siihen on erinomaiset mahdollisuudet, sillä meillä taitaa olla noin 80 lentopaikkaa ympäri maata. Meillä on olemassa valmis verkosto, jossa tämän tyyppinen palveluliiketoiminta voisi kehittyä”, päätti Vanhanen ensimmäisen vision.
”Toivottavasti tämän lentämisen kehittymisen rinnalla se toinen visio, joka tänään uskalletaan asettaa on se että tämä päivä ja teknologiamuutos toivottavasti avaa myös vielä kerran päättäjät katselemaan sitä, että myös täällä Helsingissä tarvitaan lentopaikka, joista nämä koneet voivat operoida." "Vain sitä kautta tämä Suomen mittava lentopaikkojen verkosto on toimiva, että myös taloudellisesti tärkeimmällä alueella Helsingissä on lentokenttä. Toivottavasti tämä teknologiamuutos avaa päättäjien silmiä tässä asiassa”, visioi Vanhanen Malmista. ”Onnea yhdistyksellä tästä hankinnasta ja jäämme odottamaan lähivuosien tuloksia”, päätti Vanhanen.
Koelentoja Alpha Electrolla jo lentänyt Sähkölentokoneyhdistyksen Jussi Frisk oli lentovuorossa myös yleisön edessä suoritettavalla lennolla. Sähkömoottori käynnistyi odotusten mukaisesti ongelmitta ja ääni oli hiljainen. Rullaava kone poistui pian kohti kiitotien odotuspaikkaa. Kone oli hiljainen myös taivaalla eikä se varmasti kääntänyt päitä lentokenttäalueen ulkopuolella ellei sitten varta vasten lentokoneita seurannut.
Seuraavaksi koneen ympärille kokoontunut toimittajajoukko piirittikin lennolta palanneen Friskin pitkäksi aikaa. Myös paikalle saapunut yleisö pääsi tutustumaan koneeseen lähietäisyydeltä. ”Näytöslennolla on tiivis tunnelma ja silloin suunnittelee erityisen tarkkaan mitä tekee. Ilmassa lentäminen on pääosassa eikä yleisöä oikeastaan edes ajattele”, kommentoi Frisk lennon päätteeksi.
Ensivaiheessa koelentoja tehdään noin 50, jonka jälkeen tarvittavaa koelentomäärää arvioidaan yhdessä viranomaistarpeiden kanssa. Suomen ilma-alusrekisterissä on jo aiemmin rekisteröitynä sähköllä toimivalla lentoonlähtömoottorilla varustettu purjelentokone, vuonna 2012 rekisteröity Schempp-Hirth Argus E (OH-998). Sen lisäksi Suomen rekisterissä on aiemmin ollut myös kotimaisen Flynanon kehittämiä sähköllä toimivia kevytkoneita eli kaksi prototyyppiä ja yksi tuotantokone. Jälkimmäinen oli ilma-alusrekisterissä tunnuksella OH-XAD. Juttu päivittynyt 19.30: lisätty tieto aiemmista suomalaisista sähkötoimisista koneista. Lue myös:
|
|||
