Air France on joutunut perumaan keskiviikkoisen lentonsa Pariisista Moskovaan, koska yhtiö ei saanut Venäjältä lupaa uudelle Valko-Venäjän kiertävälle reititykselle. Air France noudattaa Euroopan Unionin linjaa, joka suosittaa olemaan käyttämättä Valko-Venäjän ilmatilaa. Venäjän ylilentoluvat ovat tärkeitä monille lentoyhtiöille, kuten esimerkiksi Finnairille.

(Päivittynyt 26.5. klo 10.23) Finnair keskeyttää Valko-Venäjän ilmatilan käytön lennoillaan toistaiseksi 25. toukokuuta lähtien. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA lähestyi jäsenvaltioitaan aiheella jo maanantaina 24. toukokuuta. Tuolloin osa lentoyhtiöistä teki päätöksen keskeyttää kyseisen ilmatilan käyttö. Myös Eurooppa-neuvosto linjasi maanantaina kehotuksen välttää Valko-Venäjän ilmatilaa.

Eurooppa-neuvosto tuomitsee vahvasti sen, että Ryanairin lento pakotettiin laskeutumaan Minskiin Valko-Venäjälle 23. toukokuuta 2021 lentoturvallisuus vaarantaen ja että Valko-Venäjän viranomaiset vangitsivat toimittaja Raman Pratasevitšin ja Sofia Sapegan.

Ison-Britannian ilmailuviranomainen on peruuttanut ulkomaisten operaattorien luvat kaikilta Valko-Venäjän lentoyhtiöiltä. Muutos koskee sekä aikataulunmukaista kuin tilauslentoliikennettä. Kaikkia Ison-Britannian lentoyhtiöitä on kehotettu välttämään Valko-Venäjän ilmatilaa. Lufthansa lento on parhaillaan jumissa Minskissä.

(Päivittynyt klo 23.07) Ruotsin ilmailuviranomainen Transportstyrelsen kehottaa maan lentoyhtiötä välttämään Valko-Venäjän ilmatilaa. Vastaavia kehotuksia on annettu ympäri Eurooppaa ja lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet välttämänsä Valko-Venäjän ilmatilaa.

Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue, FinnHEMS sekä Utin jääkärykmentin helikopteripataljoona ovat käynnistäneet turvallisuuskampanjan, jossa muistutetaan dronea lennättävien vastuusta muita ilmailulijoita kohtaan. Väärässä paikassa lentävä drone voi aiheuttaa vakavia seurauksia muille toimijoille ja jopa estää avun saamisen onnettomuuspaikalle.

Boeing suosittaa 16 Boeing 737 MAX -koneen operaattorille koneiden sähköjärjestelmien johdotusten tarkistamista ennen seuraavaa lentoa. Mahdollinen sähköjärjestelmien maadoitusta koskeva ongelma voi esiintyä tietyissä koneyksilöissä. MAXit vapautuivat lähes kahden vuoden mittaisesta lentokiellosta marraskuussa 2020.

Euroopan Unionista eronneen Ison-Britannian ilmailuviranomainen CAA UK seurasi Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n päätöstä ja purki lentokiellon Boeing 737 MAX -koneilta. CAA UK:n päätös vastaa EASA:n aiemmin julkaisemaa päätöstä ja sitä koskevaa lentokelpoisuusmääräystä. Myös maan ilmatilaa koskenut lentokielto on nyt purettu MAXien osalta.

Transport Canada päästää Boeing 737 MAX -koneet jälleen ilmaan 20. tammikuuta 2020 lähtien, jos vaadittavat muutostoimet ja lentäjien koulutukset on toteutettu vaaditusti. Ainakin kaksi kolmesta kanadalaisesta lentoyhtiöstä palauttavatkin MAX-koneensa kaupallisen toiminnan piriin lähiaikoina.

Aviation Safety Networkin (ASN)  tilastojen mukaan Covid-19 -pandemian järkyttämän ja juuri päättyneen ilmailuvuoden 2020 aikana tapahtui kahdeksan kuolemaan johtanutta lentoturmaa liikenneluokan lentokoneille. Onnettomuustilastojen mukaan koronavuosi oli lentoliikenteen osalta turvallisempi, kuin mikään aiempi vuosi. Kahden lentoturman syynä oli ilmatorjuntatuli.

American Airlines palautti Boeing 737 MAX -koneet kaupallisen ilmakuljetuksen pariin kolmantena operaattorina maailmanlaajuisesti. Aiemmin turvalliseksi päivitetyllä konetyypillä ovat lentäneet jo GOL ja Aeromexico. Euroopassa Boeing 737 MAX -koneiden odotetaan vapautuvan lentokiellosta tammikuun 2021 puolivälissä.

Brasilian siviili-ilmailuviranomainen ANAC sai 25. marraskuuta valmiiksi itsenäisen arviointityönsä ja vapautti Boeing 737 MAX -koneet lentokiellosta Brasiliassa. Halpalentoyhtiö  GOL Linhas Aéreasin laivastossa on Boeing 737 MAX -koneita.

Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA on kumonnut Boeing 737-8 ja 737-9 eli 737 MAX -koneiden lentokieltoa koskevan määräyksen. FAA:n valvonnan piirissä olevat lentoyhtiöt voivat nyt aloittaa työt koneiden käyttöönottamiseksi. Päätös mahdollistaa myös Boeingille uusien 737 -koneiden toimitusten uudelleenkäynnistämisen. Kumottu määräys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Boeing 737 MAX -koneet palaisivat käyttöön välittömästi.

Lentoliikenteen vähäisyys on johtanut ilmailualalla tilanteeseen, jossa erilaisten lupakirjojen ylläpito ja kelpuutuksien vaatimusten täyttäminen ei enää välttämättä onnistu. Suomen ilmailuviranomainen Traficom on aktiivinen ja toimii yhteistyössä suomalaisten lentoyhtiöiden ja lennonvarmistusyhtiön kanssa. Vaikka työntekijöiden ja organisaatioiden tieto- ja taitotaso pysyisivät kenties yllä muutoinkin on ilmailuviranomainen viimekädessä vastuussa toiminnan turvallisuudesta.

Koronaviruksen takia asematasoille seisomaan jääneissä Boeing 737 -kapearunkokoneissa on havaittu käyttöönoton jälkeen moottoriongelmia. Ilmailuviranomainen vaatii toimia, sillä konetyypille on tapahtunut useita moottorin sammumisia lennon aikana. Syyksi on selvinnyt korroosiovaurio moottorin vuodatusventtiilissä.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on perunut Pakistan International Airlinesin liikennöintiluvat EU-alueelle. Syynä on toukokuinen lentoturma sekä kesäkuinen selvitys, jonka mukaan maan lentäjien lupakirjoista merkittävä osa olisi myönnetty väärin perustein.

Kansainvälinen lentäjäliitto IFALPA ilmaisi huolensa Covid-19 -pandemian aiheuttaman lentotauon vaikutuksista lentoturvallisuuteen. IFALPA peräänkuuluttaa viranomaisten, lentoyhtiöiden ja lentäjien vastuuta ilmailun turvallisuustason säilyttämisestä. Myös Suomen lentäjäliitto FPA on esittänyt näkemyksensä lentäjien paluukoulutuksesta.

Suomen ilmailun kansallinen FPAS-turvallisuussuunnitelma (Finnish Plan for Aviation Safety) on päivitetty huomioimaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä ilmailun turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Mukana FPAS:ssä ovat myös kyberturvallisuus ja miehittämätön ilmailu sekä välineet kriisien hoitamiseen lentoturvallisuutta vaarantamatta.

Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA antoi kaikkia Boeing 787 Dreamliner -koneita koskevan lentokelpoisuusmääräyksen koskien lentokoneen kriittisiä järjestelmiä. Mikäli koneen järjestelmät ovat päällä yli 51 päivää on vaara, että lentäjät saavat väärää tietoa mm. nopeuden, korkeuden ja asentokulman suhteen.