Ilmatorjuntamuseo suuntasi Rämäpää-tykin Helsinki-Vantaan kiitoteiden risteykseen

ilmatorjuntamuseo_RMB_1017_1Kylmän sodan aikana huoli yllättävästä valtaushyökkäyksestä kasvoi Suomessa vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen. Koska lentokentät ovat ensisijaisia kohteita, Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä asetettiin patteri 88 mm RMB-tykkejä valmiuteen avata tuli kohti Seutulan lentoasemaa. Ilmatorjuntamuseo on nyt entistänyt yhden salaisista tuliasemista.

Museolla vietetään Ilmatorjunnan vuosipäivänä torstaina 30. marraskuuta kylmän sodan aikaisen tuliaseman virallisia avajaisia. Siihen osallistuu myös Hyrylässä palvelleita varusmiehiä, heidän mukanaan taiteilija M.A. Numminen. Tilaisuus alkaa kello 16.

Saksalainen 88 mm FlaK 18 -ilmatorjuntatykki (Flugabwehrkanone) ja sen parannetut versiot kuten FlaK 37 osoittautuivat toisessa maailmansodassa niin tehokkaaksi, että ne päätyivät myös panssarintorjuntakäyttöön.

Suomi sai vuosina 1943 - 44 ostaa Saksasta 90 FlaK 37 -tykkiä. 88 mm ase sai meillä tunnuksen 88 ItK/37 RMB (kirjainlyhenne tuli tykin valmistajasta Rheinmetall-Borsigista). Käyttäjien suissa RMB muuntui kutsumanimeksi Rämäpää.

Tykkien mukana tuli moderneita Lambda-keskuslaskimia sekä Irja-tulenjohtotutkia (FuSE 62 D Würzburg). Niillä varustetut kolme pimeätoimintaan kykenevää kuuden 88 mm tykin patteria olivat keskeisessä osassa kun ilmatorjunta pelasti Helsingin kaupungin tuholta helmikuun 1944 kolmessa suurpommituksessa.

Sodan jälkeen 88-milliset jäivät palvelukseen ilmatorjunnassa ja kiinteälavettiisia versioita otettiin käyttöön rannikkotykistössä. Viimeiset poistuivat vasta 2000-luvun alussa.

ilmatorjuntamuseo_RMB_1017_3Helsingin Ilmatorjuntarykmentti Tuusulan Hyrylässä sai vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen tehtävän asettaa patterin ItK/37-tykkejä valmiuteen avata tuli kohti Seutulan lentoasemaa (nykyisin Helsinki-Vantaa). Lentokentät olivat ja ovat edelleen ensisijaisia kohteita maahanlaskuille.

Rykmentin kolmas patteri sai tämän valmiustehtäväkseen. Tykeille tehtiin varuskunnan alueelle kantalinnoitetut asemat (otsikkokuvassa). Aseet suunnattiin valmiiksi kohti lentoaseman kiitoteiden risteystä. Tarkoituksena oli yllätyksellisen maahanlaskun nopea torjunta.

Hyrylästä Helsinki-Vantaalle on melko tarkkaan yhdeksän kilometriä. ItK/37 tykeille on aikasytyttimillä varustettujen ilmatorjunta-ammusten ohella myös sirpalekranaatteja. ItK/37 -tykin käytännön tulinopeus oli noin 12 laukausta minuutissa.

ilmatorjuntamuseo_RMB_1017_2Patterille koulutettiin jokaisesta saapumiserästä tykkimiehistöt kahdessa viikossa. Kovat laukaukset olivat käyttövalmiina linnoitettujen asemien lukituissa ammuskomeroissa (kuva oikealla). Kyky nopeaan tulenavaukseen oli mitä ilmeisimmin hyvä.

88-milliset palvelivat tässä valmiustehtävässä ainakin 70-luvulla. Nyt sotilastoiminta Hyrylässä on päättynyt ja alue on siviilikäytössä. Yksi ItK/37-tykkien asemista on kuitenkin sopivasti jäänyt varuskunnan naapurissa pitkään toimineen Ilmatorjuntamuseon aitojen sisäpuolelle.

Asema kunnostettiin viime kesänä ja siihen sijoitettiin 88 mm RMB-tykki. Aiemmin salaisen valmiustehtävänsä mukaisesti se on tietenkin suunnattuna kohti Helsinki-Vantaan kiitoteiden risteystä. T.T.

Ensimmäisenä asemasta uutisoi Keski-Uusimaa. Lue myös aiempia Lentoposti.fi -juttuja ilmatorjunnan historiasta: