OTKES tutkii Pirkkalan ultrakevytturman - lento-oppilas menehtyi yksinlennolla

Otkes_1(Päivittynyt 15.00) Onnettomuustutkintakeskus on käynnistää varsinaisen turvallisuusturkinnan Pirkkalassa keskiviikkoiltana  31. heinäkuuta saatuneesta Eurostar-ultrakevyelle (OH-U438) sattuneesta lentoturmasta. Alustava tutkinta voi johtaa myös varsinaiseen laajempaan tutkintaan.

Yksilennolla ollut lento-oppilas teki lentoonlähtöä Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotieltä keskiviikkoiltana 31. heinäkuuta hieman ennen iltayhdeksää. Evektor-Aerotechnik EV-97 Eurostar OH-U438 -ultrakevyt syöksyi kuitenkin heti lentoonlähdön jälkeen kentän pintaan. Lento-oppilas menehtyi turmassa.

OH-U438_040918Onnettomuustutkintakeskuksella on käytössään videomateriaalia, jossa ultrakevyen koneen maahansyöksy näkyy. Kyseessä on ulkopuolisen kuvaamaa materiaalia. Turmakone kuvassa vasemmalla (Kyseessä on arkistokuva vuodelta 2018).

"Video on kullanarvoinen tutkinnan kannalta. Siinä ultrakevyt näkyy taivaalla noin puolen minuutin ajan. Näemmä mitä tapahtui, mutta emme vielä tiedä miksi", kuvailee OTKESin ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen videon merkitystä tutkinnalle.

"Olemme saaneet ilmoituksia usealta toimijalta niiden kokemuksia tästä kyseisestä konetyypistä", jatkaa Aaltonen.

OTKES ei yleensä tutki ultrakevyt-tai experimental-koneille sattuneita turmia. Tällä kertaa mukana on lentokoulutus, jonka takia päätös turvallisuustutkinnan käynnistämisestä tehtiin.

OTKES_aaltonen_2017"Ultrakevyt nousi ilmaan lyhyen lähtökiidon jälkeen kohti itää Pirkkalan kiitotieltä 06. Lentoonlähdön jälkeen kone kaartoi koko ajan vasemmalla ja kävi arviolta noin 30-40 metrin korkeudessa. Tämän jälkeen se putosi maahan noin parikymmentä metriä kiitotien sivuun nurmialueelle. Kone ei syttynyt tuleen maahansyöksyn yhteydessä", kertoo Aaltonen.

Poliisin mukaan lentoturmassa menehtyi pirkanmaalainen noin 50-vuotias lento-oppilas.

"Kyseessä ei ollut ensimmäinen yksinlento", täsmentää Aaltonen.

Onnettomuuskoneen kotikenttä on Tampere-Pirkkala ja se oli Vesivehmaalla toimivan Kiitotiekaksviis ry:n koulutusluvissa. Yhdistys on lahtelainen ultrakevytlentokerho, joka on perustettu vuonna 2007.

rakettipelastusvarjo_1"Lentokoulutus kiinnostaa ja tälläisestä tutkinnasta voidaan saada laajempaa hyötyä tulevaisuuteen", kertoo Aaltonen tutkintapäätöksen taustoista.

Oman osansa tutkinnassa tulee saamaan myös pelastustoimet ja erityisesti rakettipelastusvarjo. Sen deaktivoimiseen ja irrottamiseen meni tälläkin kertaa paljon aikaa ja paikalla oli poliisin robotti.

Vuonna 2018 OTKES antoi kaksi turvallisuussuositusta koskien rakettipelastusvarjoja.

Laukeamaton rakettivarjo voi aiheuttaa vakavan vaaran onnettomuuspaikan läheisyydessä oleville ja pelastushenkilöstölle onnettomuustilanteessa. Rakettivarjoa ilmaisevat varoitusmerkinnät eivät aina ole näkyvissä onnettomuuspaikalla.

OTKESin mukaan vastaavia pyroteknisiä pelastusjärjestelmiä on asennettu Suomessa arviolta lähes kahteensataan yleis- ja harrasteilmailussa käytettyyn ilma-alukseen. Määrä on jatkuvassa kasvussa.

Tutkintaryhmän johtajaksi nimetään filosofian maisteri Kalle Brusi ja jäseneksi palomestari, hallintotieteiden maisteri Jaakko Niskala. Tutkinnanjohtaja on ilmailun johtava tutkija Ismo Aaltonen. Onnettomuustutkintakeskus suorittaa turvallisuustutkinnan yhteistyössä poliisin kanssa.

Päivitys 1.8. kello 15.00: Lisätty OTKESin Ismo Aaltosen haastattelu.

Lue myös 31.7.2019 julkaistu uutisemme lentoturmasta: