Vuonna 2006 ensilentonsa tehnyt Joint Strike Fighter (JSF) -ohjelman lopputuloksena kehitetty Lockheed Martin F-35A on valmistajan mukaan HX-hankeen ainoa ns. viidennen sukupolven hävittäjä. Julkisuuskuvansa perusteella häivehävittäjä on joko ylivertainen tai todellinen ongelmakone.
F-35 on kuitenkin jo 13 valtion valinta seuraaviksi vuosikymmeniksi. Euroopassa häivehävittäjän tilaajiin kuuluvat Iso-Britannia, Italia, Alankomaat, Norja, Belgia, Tanska ja Puola. Vuoteen 2030 mennessä Lockheed Martinin mukaan Euroopassa olisi käytössä nykyisten tilausten perusteella yli 400 F-35 -hävittäjää. T Nykyisin asiakkaille toimitettuja F-35 -hävittäjiä on jo yli 640 ja ne palvelevat kaikkiaan 27 tukikohdassa ympäri maailmaa. Toimitetuilla koneilla on lennetty jo yli 385 000 lentotuntia. Yhdeksän valtiota käyttää F-35:tä jo omalla maaperällään ja 11 eri toimijaa on julistanut saavuttaneensa alustavan IOC-suorituskykyn (Initial Operational Capability). Eurooppalaistoimijoista Italia ja Norja ovat käyttäneet häivehävittäjiä jo operatiivisissa tehtävissä Naton Islannin Air Policing- eli ilmavalvontaoperaatiossa. Lisäksi nyt toukokuussa 2021 Italian F-35A -hävittäjät ovat ottaneet päivystysvastuun Naton Baltic Air Policing -operaatiossa Viron Ämarissa.
Yhdysvaltain kongressille lokakuussa 2020 tehdyssä ilmoituksessa Lockheed Martin on saanut myyntiluvan Suomeen jopa 64 hävittäjälle ja 64 asennetulle Pratt&Whitney F-135 -moottorille sekä kahdelle varamoottorille. Mahdollinen kauppa Suomen kanssa toteutetaan ns. FMS-myyntiprosessina (Foreign Military Sales), johon kuuluu kyseinen Congressional Notification -menettely. Lockheed Martinin Aeronautics-liiketoimintayksikön Suomen johtaja Scott Davis toteaa yhtiön tarjouksen koostuvan F-35 -hävittäjistä, aseistuksesta, tukijärjestelmistä, ylläpitoratkaisuista sekä teollisen yhteistyön hankkeista. Hänen mukaansa BAFO-tarjous ylittää esitetyt suorituskykyvaatimukset sekä takaa Suomen alueellisen koskemattomuuden tuleville vuosille.
Suomen huoltovarmuusvaatimukset on huomioitu myös tilanteessa, jolloin Suomen rajat on suljettu poikkeusolojen takia. Suomessa toteutettavaksi tarjotaankin huolto- ja ylläpitotoimintoja laajan komponettikorjausosaamisen muodossa seuraavan noin 40 vuoden ajaksi tai siihen saakka, kun Suomi käyttää F-35 -hävittäjiä. Aivan kaikkia komponentteja ei kuitenkaan ole mahdollista korjata Suomessa, mutta niiltä osin Lockheed Martin tarjoaa strategisen varastoinnin muodossa riittävän varaosasaatavuuden kriisitilanteita ajatellen.
Lockheed Martinilla on jo nykyisin asiakkuuksia Suomeen, sillä automaatiojärjestelmiä valmistava Fastems solmi joulukuussa 2020 sopimuksen automatisoitujen AutoSLC -laserpuhdistusjärjestelmien toimittamisesta F-35 -tuotantolinjalle Forth Worthiin.
Kyseinen sopimus on jatkoa Fastemsin ja amerikkalaisvalmistajan pidemmälle vuonna 2012 alkaneelle yhteistyölle. Tuolloin se toimitti tuotantolinjalle F-35:n eturungon valmistamista jopa 26 tunnilla nopeuttavan ratkaisun. F-35 -tuotannon ulkopuolella Lockheed Martin rakentaisi suomalaisten yritysten ja korkeakoulujen kanssa kumppanuuksia puolustusyhteistyön kehittämiseksi ja edistämiseksi epäsuoran teollisen yhteistyön hankkeissa.
Kustannuksia on laskettu 12,8 prosenttia verrattuna LRIP 11 -tuotannon yksikköhintaan. Verrattuna ensimmäiseen tuotantoerään hinta on pudonnut 70 prosenttia. Lockheed Martin sanookin tarjoavansa viidennen sukupolven hävittäjää neljännen sukupolven hävittäjän hinnalla. Lentotuntien osalta hintaa on Davisin mukaan onnistuttu pudottamaan 40 prosentilla viimeisen viiden vuoden aikana. Tavoitteena on leikata lentotuntikustannuksia samaiset 40 prosenttia vielä seuraavan viiden vuoden aikana.
Myös lähtöluotettavuus on kohentunut ja seuraavaksi tavoitteeksi on asetettu 80 prosentin raja, kun nykyisin ollaan noin 60-70 prosentin tasolla. Tähän on vaikuttanut mm. ainakin Yhdysvalloissa oleva ongelma moottoreiden saatavuudesta. Moottorihuollot ovat pitkittyneet ja niitä on jouduttu toteuttamaan suunniteltua aiemmin, mikä puolestaan on vaikuttanut kapasiteetin riittävyyteen. Tilannetta ei välttämättä helpottanut myöskään Turkin alueella toimivan moottorikorjaamon toiminnan päättyminen.
Suomen kannalta positiivinen uutinen Kongsberg Aviation Maintenance Servicesin (KAMS) marraskuussa 2020 solmima sopimus Pratt & Whitneyn kanssa F135-moottoreiden huoltotoiminnasta Norjan Ryggessä. Jatkossa siis yksi viidestä F-35-hävittäjien moottoreiden MRO-keskuksista (Maintenance, Repair and Overhaul) olisi hyvinkin lähellä Suomea. KAMSin pääomistaja on 50,1 prosentin osuudella Kongsberg Defence & Aerospace ja vähemmistöomistaja on suomalainen Patria 49,9 prosentin osuudella.
Hankittu yhtiö puolestaan omisti Belgium Engine Centerin (BEC), jolla oli jo tuolloin solmittuna aiesopimus Pratt & Whitneyn kanssa Belgian tulevien F-35 -hävittäjien F135-moottoreiden huollosta. BEC siirtyi kesällä 2019 kokonaan Patrian omistukseen ja tunnetaan nykyisin nimellä Patria Belgium Engine Center. Edellisten lisäksi Kongsberg valmistaa F-35 -ohjelman tarpeisiin sivuvakaajia, korkeusvakaajien johtoreunoja sekä päälaskutelineen luukkuja. Kongsberg on maaliskuussa 2021 solminut Lockheed Martinin kanssa sopimukset tuotantoeristä 15-17.
Tutkajärjestelmien lisäksi häivehävittäjää voidaan yrittää havaita mm. lämpöjäljen sekä mahdollisten tiivistysjuovien perusteella. Tuolloin voi kuitenkin olla jo myöhäistä ja häivehävittäjä on saattanut suorittaa torjunnan laukaisemalla oman ohjuksen. Rauhan aikana F-35 -hävittäjät operoivat ns. peace modessa eli kaikkia sensorikykyjä ei käytetä ja todellinen tutkapoikkipinta-ala tehdään merkittävästi näkyvämmäksi erityisillä tutkaheijastimilla ns. Lüneburgin linsseillä. Niitä myös Suomen ilmavoimat käyttäisi todennäköisesti päivittäisessä operoinnissaan.
Vaikka häivekyvyn tuoma etu menetettäisiin tarjoavat hävittäjän laajat sensorit ja verkottumis- ja asekuorman kantokyky edelleen toimivan ratkaisun vuosikymmenten ajaksi.
Käynnissä on mm. uuden sukupolven DAS (Distributed Aperture System) -järjestelmän kehitystyö. Kyseessä on ohjaajan kypäränäytölle 360-asteen kuvan luova kamera- ja sensorijärjestelmä. Luotettavuus- ja suorituskykyparannusten lisäksi odotettavissa on miljardiluokan säästöt ylläpito- ja huoltokuluissa. Sen odotetaan olevan mukana jo LRIP 15 -tuotantoerässä, jonka osalta valmistus alkaisi vuonna 2023. Raytheonin kehittämänuuden DAS-järjestelmän sanotaan olevan luotettavuudeltaan viisinkertainen ja suorituskyky kaksinkertaistuu nykyiseen Northrop Grummanin ratkaisuun verrattuna.
Yhdysvaltain tarkastusvirasto GAO:n mukaan alunperin vuonna 2024 käyttöönotettavaksi suunniteltu ohjelmistopäivitys viivästyisi edelleen myös vuodesta 2027. Uuden ohjelmiston mahdollistamia kyvykkyyksiä ei avata tarkemmin, mutta ne tarjoavat aiempaa parempi taistelukykyjä sekä kehittyneempiä elektronisen sodankäynnin järjestelmiä. Keskitetty huolto- ja vika-analysointijärjestelmä ALIS (Autonomic Logistics Information System) on vaihtumassa uuteen ODIN (Operational Data Integrated Network) -järjestelmään. Kyseessä on merkittävä uudistus, jossa yli 15 vuotta vanha järjestelmä viedään täysin uuteen järjestelmäarkkitehtuuriin ja se päivittyy nykypäivän vaatimuksiin sekä hyödyntää pilvipalveluita.
Kongsberg kertoi vuonna 2017, että Joint Strike Missile (JSM) on risteilyohjusehdokkaana Suomen HX-hävittäjähankkeessa. Lockheed Martin vahvisti tämän BAFO-tarjoukseensa kuuluvana suorituskykynä vappuna 2021. Neljän metrin pituinen JSM on alisooninen häiveteknologiaa hyödyntävä ja liikehtimiskykyinen risteilyohjus, joka kykenee lentämään erittäin matalalla lähellä meren- tai maanpintaa välttääkseen tutkat. Käytetty häiveteknologia tekee valmistajan mukaan maaliaan lähestyvän ohjuksen havaitsemisen vaikeaksi. JSM-ohjus on suunniteltu meritorjuntaan ja tarvittaessa vaikuttamaan myös maalla sijaitseviin maaleihin.
Ohjuksessa on myös infrapunaetsin maaliin hakeutumista varten. Valmistajan mukaan JSM:n kantama on yli 160 kilometriä. JSM perustuu NSM (Naval Strike Missile) -ohjuksessa käytettyyn teknologiaan.
Muuta ilmasta-maahan vaikutuskykyä edustavat mm. JASSM-ER AGM-158B-2 (Joint Air-to-Surface Standoff Missile-Extended Range) -risteilyohjukset sekä JSOW-C1 ( Joint Stand Off Weapon) AGM-154C-1 -liitopommit sekä mm. paikallaan oleviin kohteisiin vaikuttamiseen BLU-111 -pommi, johon voidaan asentaa GPS/intertia-avusteinen JDAM-modifikaatio. Liikkuviin kohteisiin voidaan vaikuttaa lisäksi laserohjautuvilla GBU-38/54 -pommeilla.
Myyntiluvan mukaisessa asepaketissa on mukana myös lämpöhakupäällä varustettu kypärätähtäimen kanssa yhteensopivat Sidewinder AIM-9X Block II+ -ilmataisteluohjukset. F-35-hävittäjän asevalikoimaan kuuluu JSM:n lisäksi myös muitakin eurooppalaisia vaihtoehtoja, jotka eivät näy kongressille tehdyssä ilmoituksessa. Tällaisia vaikutuskykyjä ovat mm. MBDA:n ASRAAM ja Meteor -ilmataisteluohjukset sekä SPEAR -ilmasta-maahan ohjukset.
Sisäisen asekuilun lisäksi häivehävittäjässä on mahdollista käyttää kuutta ulkoista ripustinta. Tuolloin kuitenkin menetään häivekyvyn etua, jonka lisäksi ulkoinen kuorma vaikuttaa myös liikehtimiskykyyn. Nykyisin F-35A -hävittäjiä on näkynyt valokuvissa enenevissä määrin lentämässä täydellä ulkoisella asekuormalla eli ns. beast modessa.
Suomelle tehtyyn tarjoukseen kuuluu todennäköisesti myös Lockheed Martinin ja Norjan Ilmavoimien jatkokehittämä jarruvarjoratkaisu. Se sijaitsee rungon yläpinnalle asennettavassa muotosuojassa.
Lockheed Martin toteaa Suomelle tarjottavan F-35-monitoimihäivehävittäjän olevan maailman edistyksellisin, selviytymiskykyisin ja parhaiten verkottunut hävittäjä.
Tällä hetkellä Lockheed Martinilla ei ole esityslentäjäkelpuutettua koelentäjää, kun mm. Pariisin ilmailunäyttelyssä häivehävittäjän suorituskykyä esitellyt Billie Flynn on jäänyt eläkkeelle. Scott Davisin mukaan Lockheed Martin pystyy halutessaan kouluttamaan uuden esityslentäjän.
Suomen puolustusministeriö ohjeisti hävittäjävalmistajat tarkasti jo BAFO-tarjouspyynnössä siltä osin mitä kaikkea ne saavat lopullisesta tarjouksestaan julkisuuteen kertoa. Toistaiseksi vain Saab ja Boeing ovat avanneet tarjoustensa sisältöä tarjottavan pää- ja alijärjestelmien lukumääriä.
Puolustusministeriön ohjeistuksen mukaan valmistajat voivat avata tarjouksiaan julkisuuteen ainoastaan tietyiltä osin. Esimerkiksi tarjottavat pää- ja alijärjestelmät, joita edustavat erilaiset lentokoneet voidaan julkistaa myös lukumäärän osalta. Sen sijaan operatiivista konseptia, tarjottujen asejärjestelmien määrää, hinnoittelua, huoltotoimia tai koulutusjärjestelmien määrää ei saa julkistaa. Teollisen yhteistyön ja suunnitelmien osalta tarjousta voi myös avata, mutta tarkkojen hankkeiden ja yritysten nimeäminen on rajoitettu. Ohjenuoraksi Suomen puolustusministeriö on antanut Yhdysvaltain kongressin hyväksymän tason yksityiskohtien osalta eli julkistaminen olisi mahdollista samalla tasolla kuin FMS-kauppojen hyväksynnät on tehty Boeingin ja Lockheed Martinin osalta lokakuussa 2020. MH Päivitys 3.5. kello 18.19: Täsmennetty Scott Davisin lausunto uuden esityslentäjän mahdollisesta kouluttamisesta.
|
|||