Suomen ja Ruotsin lentokoneet eivät havainneet öljypäästöjä tehostetussa valvontaoperaatiossa. Koneet lensivät Suomenlahdella ja keskisellä Itämerellä 12 tunnin ajan. Öljypäästöjä valvottiin myös Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) satelliittikuvapalvelun avulla.

EU-rahoitteisessa SOLAR-JET-tutkimushankkeessa on onnistuttu valmistamaan ensimmäistä kertaa maailmassa ”aurinkolentopetrolia” vedestä ja hiilidioksidista. Hanke on vielä kokeiluasteella, sillä tähän mennessä on kyetty tuottamaan vasta lasillinen lentopetrolia laboratorio-olosuhteissa simuloitua auringonvaloa käyttäen.

Euroopan Unionin ETS-päästökaupalla pyritään tekemään ilmailualasta ympäristöystävällisempää. Tarkoituksena oli rohkaista lentoyhtiöitä panostamaan entistä enemmän kestävään kehitykseen. Yrityksessä kuitenkin epäonnistuttiin ja päästökauppa suunnitelmat  saivat osakseen paljon vastarintaa EU:n ulkopuolisilta valtioilta. Pahimmillaan edessä olisi ollut kauppasota.

Lentoliikenteen päästökauppa koskee vuoden 2017 alkuun asti ainoastaan EU:n sisäisiä lentoja, todetaan parlamentin torstaina hyväksymässä esityksessä. Kaikki EU:sta lähtevät tai EU:hun saapuvat lennot kuuluisivat päästökaupan piiriin vuodesta 2017 alkaen. Säännöissä edellytetään myös, että EU-maiden on ilmoitettava, miten ne käyttävät päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot.

Finavian hakemus Helsinki-Vantaan lentoaseman meluun liittyvistä toimintarajoituksista on yhä käsittelyssä. Trafi on joutunut pyytämään asiassa useita lisäselvityksiä käsittelyn aikana esiin tulleiden uusien näkökulmien vuoksi. Helsinki-Vantaan operaatioiden rajoittamisella olisi merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia.

Rajavartiolaitoksen valvontalennoilla havaittiin Itämerellä vain 9 laitonta öljypäästöä vuoden 2013 aikana. Itämeren suojelukomissio HELCOM on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2021 mennessä Itämerellä ei tapahtuisi lainkaan laittomia öljypäästöjä.

Lentoliikenteen päästökauppa joutui EU:ssa uuteen ja erikoiseen tilanteeseen edetessään kohti kolmikantaneuvotteluita. Yhden valiokunnan päätös vie päästökauppaa epätoivottuun suuntaan. Päästökaupan ulottaminen EU:n ulkopuolisiin lentoyhtiöihin voi pahimmillaan johtaa kauppasotaan. Kärsijöinä olisivat EU:n lentoyhtiöt, joiden kärkipaikalla olisi Finnair ylilentolupineen.

EU:n lentoliikenteen päästökauppaa koskeva ratkaisu on Finnairille kohtalonkysymys, kirjoittaa europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok) blogissaan. Asiasta äänestetään tammikuun lopussa europarlamentin valiokunnissa. Pahimmassa tapauksessa uhkana on kauppasota, joka voi haitata Finnairin Aasian liikennettä. Komission direktiiviehdotus koskisi kaikkia lentoja niiden ollessa Euroopan talousalueen ilmatilassa.

Euroopan lentoliikennettä edistävän Airport Council International-järjestön Airport Carbon Accreditation -ohjelma on nimetty Euroopan kolmen parhaan vähähiilisen hankkeen joukkoon. Finavia on ACA-ohjelmassa mukana Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemien osalta.

Airbus, Easyjet ja Nicarnica Aviation ovat yhteistyössä kehittäneet tuhkapilvien väistöjärjestelmän. Uudenlaisen AVOID-sensorikonseptin avulla on mahdollista havaita ilmakehässä olevat tuhkapilvet sekä arvioida niiden pitoisuudet.

Pohjoismaiden tärkeimmät ilmailualan toimijat ovat perustaneet yhteistyöverkoston, Nordic Initiative for Sustainable Aviation (NISA). Suomesta yhteistyössä ovat mukana Trafi, liikenne- ja viestintäministeriö, Finavia sekä Finnair ja SAS. Yhteistyön keskeisimpänä tavoitteena on saada biopolttoaineita ilmailualan käyttöön ja varmistaa näin lentoliikenteen kestävä kehitys.

Air Berlin on tyhjentänyt koemielessä Airbus A330 -koneensa irtotavarasta ja punninnut kaiken. “Papa Charlie” -operaation tavoiteena on optimoida ekologista jalanjälkeä selvittämällä, mitä tavaroita lentokoneessa ei välttämättä tarvita. Tavaraa kannettiin ulos 630 kiloa ja siitä 17 kiloa osoittautui suoraan turhaksi. 335 kiloa oli selkeästi välttämätöntä.

Lufthansa aikoo pienentää A320-laivastonsa melujälkeä erinäisin muutoksin. Yhtiön laivastossa on 157 Airbusin kapearunkokonetta, jotka yhdistävät Munchenin ja Frankfurtin liikenteen solmukohdat koko Eurooppaan.

Air Berlin panostaa muiden lentoyhtiöiden tavoin polttoainesäästöjen etsimiseen. Yhtiössä aloitettiin lokakuussa myös lentokoneiden virtauspintojen optimointi uudenlaisella työkalulla. Vuonna 2012 aloitettu ekotehokas lentäminen -ohjelma sisältää 44 eri toimenpidettä.  Osana polttoaineensäästöohjelmaa yhtiössä on toiminnassa myös lentäjien Fuel Coach -valmennus

EU komissio on ehdottanut EU:n ETS päästökaupan voimaansaattamista Euroopan ilmatilassa 1. tammikuuta  2014 lähtien. Päästömaksut koskisivat lentoja ja niiden osia, jotka operoitaisiin Euroopan ilmatilassa. Päästökauppa olisi voimassa kunnes maailmanlaajuinen ICAO:n suunnittelema markkinapohjainen-järjestelmä (MBM) tulisi voimaan vuonna 2020.

Air Berlin on kehittänyt ekotehokkuusohjelmansa puitteissa uuden mittaustyökalun, jolla voidaan optimoida lentokoneen runkojen ilmavirtausta.  Ohjemisto on innovaatio, joka vahvistaa yhtiön edelläkävijäroolia polttoainetehokkuudessa.

Finnair sijoittui kärkeen Carbon Disclosure Project -hankkeessa, joka mittaa yritysten markkinoille tuottaman ilmastonmuutokseen liittyvän ympäristöraportoinnin laatua. CDP on maailman ainoa ympäristötiedon raportointijärjestelmä. Finnairin saavutus julkistettiin CDP Nordic 260 Climate Change Report 2013 -raportissa.

YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n 38:s yleiskokous on saatu päätökseen. EU ja kansanvälinen ilmakuljetusliitto IATA ilmaisivat tyytyväisyytensä kokouksessa aikaansaatuun suunnitelmaan päästövähennysjärjestelmän käyttöönottamisesta. Päätöksen uskotaan yhdistävän hallituksia keskittymään maailmanlaajuisen ratkaisun saavuttamiseksi.

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n 38:s yleiskokous alkoi 24. syyskuuta. Kokoukselta odotetaan maailmanlaajuista ratkaisua kiistaa aiheuttaneeseen EU:n päästökauppaongelmaan. ICAO ja EU ovat jo allekirjoittaneet sopimuksen, jolla taataan rahoitusta päästöjen vähentämiseen. Kokouksessa pitää puheenvuoron myös Suomen liikenneministeri.