"Islannin ilmavalvontaan ei liity mitään suurta dramatiikkaa", kommentoi Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Lauri Puranen maanantaina kuumaa aihetta. Julkisuutta runsaasti saanut operaatio nousi esille Ilmavoimien vuotuisessa toimittajatapaamisessa, jossa kattavasti valotettiin ilmapuolustuksemme näkymiä. Mahdolliseen NATO:n ISLAPS (Icelandic Air Policing and Surveillance) -operaatioon lähdön sekä tarvittavan aseistuksen päättävät aikanaan poliitikot. Eduskunta on myös se paikka, missä säädetään operaation kannalta tarvittavat lait niin, että mahdolliset tunnistamislennot voidaan turvallisesti suorittaa. Myös presidentti Sauli Niinistö kommentoi Islannin pyyntöä ilmavalvonta-avusta maanantaina Maanpuolustuskurssin avajaisissa. Hänen mukaansa Suomessa on aina kannatettu pohjoismaista yhteistyötä. Nyt kun siihen olisi tarvetta, tukea ei löydykään. "Emme voi sanoa, että haluamme kehittää, mutta olla silti kehittämättä", presidentti kommentoi pohjoismaisen yhteistyön näkymiä. Jos Suomi osallistuu ISLAPS-operaatioon, johtovastuu on joka tapauksessa valvontavuorossa olevalla NATO-maa Norjalla. Se päättää, riittääkö aseistamaton hävittäjä tunnistajaksi. Lentäjien turvallisuudesta eli koneiden itsepuoluskyvystä ei Ilmavoimissa kuitenkaan olla valmiita tinkimään. Ilmavoimien komentajan mukaan Islannin ilmavalvonnasta saataisiin pienellä panostuksella iso hyöty. "Mikäli Islantiin mennään, niin yhteistyöstä Ruotsin ja Norjan kanssa otetaan kaikki irti", vakuuttaa Puranen. Kolmiviikkoisen operaation lentotunneista suurin osa pystyttäisiin hyödyntämään koulutukseen. Seitsemästäkymmenestä kuutisenkymmentä tuntia kyettäisiin käyttämään siihen. Tarvittaessa lennettäisiin enemmänkin, jos koulutus niin vaatisi. Mistään PR-toiminnasta ei siis olisi kyse. Toisaalta jo nyt Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimat harjoittelevat jatkuvasti kaikkien kolmen valtion alueilla Lapissa ns. Cross Border -toiminnassa. Nämä jopa kymmenien koneiden operaatiot voidaan sopia ilmavoimien lennostojen kesken nopeasti ja joustavasti niiden omia kotikenttiä hyödyntäen. Islantiin hieman vastaava toiminta siirrettäisiin kolmeksi viikoksi pohjoismaisen yhteistyön merkeissä. Puranen muistutti, että aikanaan ruotsalaiset Gloster Gladiator -hävittäjät olivat talvisodassa puolustamassa Pohjois-Suomen ilmatilaa. Tällä kertaa on avunpyyntö on tullut Islannilta, onneksi nyt syvän rauhantilan vallitessa. Kyse olisi pienestä panoksesta pohjoismaisessa yhteistyössä. Ilmavoimat on valmis lähtemään mukaan operaatioon, mikäli käsky valtiojohdolta siihen tulee. (uutinen päivittynyt)
Lue myös:
|
|||