Helsingissä pidetyssä puolustusministerikokouksessa käsiteltiin aiempien keskusteluiden antia Pohjoismaiden kesken, esiteltiin puolustusyhteistyön edistymistä Suomen puheenjohtajuuskaudella 2013 ja luodattiin yhteistyön tulevaisuutta. Lentokuljetuksia koskeva yhteistyösopimus allekirjoitettiin 3. - 4. joulukuuta pidetyssä kokouksessa. Vuonna 2020 Pohjoismaat koordinoivat osallistumisensa kansainvälisiin operaatioihin sekä tekevät yhteistyötä kapasiteetin rakentamiseen, henkilöstöresursseihin, koulutukseen ja harjoituksiin liittyvissä toimissa. NORTAT-yhteistyön hyödyiksi nähdään kaluston käytön optimointi ja paraneva tehokkuus. Vastuiden uudelleen jakaminen sekä ulkopuolisen vuokrakaluston käytön vähentäminen. "Yhteistyö voi parantaa operatiivista tehokkuutta ja johtaa kustannussäästöihin. Pohjoismaat käyttävät lentokuljetuksiin vuosittain yhteensä yli 130 miljoonaa euroa, joten säästöpotentiaalia on paljon. Pohjoismainen puolustusyhteistyö on parhaimmillaan juuri tällaisissa konkreettisissa yhteistyöhankkeissa", Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide toteaa. Operatiiviseen toimintaan kytketyn sopimuksen avulla on tarkoitus säädellä sellaisten lentotuntien hyödyntämistä, joita ei ole varattu valmiustarkoitukseen tai muihin kansallisiin tarkoituksiin. Yhteistyön kautta Pohjoismaat voivat tarjota toisilleen lentokuljetuspalveluja ja jakaa kustannukset keskenään. Yhteistyö koskee myös kaupallisten lentokuljetuspalvelujen hankintoja. NORTAT-tutkielman mukaan kuljetuskonelaivasto voisi olla valmis vuonna 2014 ja varausjärjestelmän käyttöönotto valmistuisi vuoteen 2015 mennessä. Yhteistyön muodostama Nordic Air Transport Command (NATC) olisi alustavassa valmiudessa vuoteen 2016 mennessä ja täysvalmiudessa vuoteen 2017 mennessä. Pohjoismailla on 16 Lockheed Martin C-130 Hercules -kuljetuskonetta ja kolme CASA C295M -konetta. Lentokuljetuksia koskeva pohjoismainen yhteistyö käynnistettiin aiesopimuksella, jonka kaikki Pohjoismaat allekirjoittivat Pohjoismaiden puolustusministerien kokouksessa marraskuussa 2012. Norja saa Suomelta vuodenvaihteessa vuorostaan Pohjoismaiden puolustusalan yhteistyöelimen NORDEFCOn puheenjohtajuuden.
Harjoituksissa ja kriisitilanteissa MRTT:tä olisi voitu hyödyntää Ilmavoimien tankkauskoneina sekä kuljetustehtävissä. Rauhan aikana ilmatankkausharjoittelun yms. tarve olisi ollut noin 300 tuntia vuodessa. Tyypin Multi Role -ominaisuudet olisivat mahdollistaneet tällaisen käytön, mutta sotilasvarustuksen paino olisi nostanut käyttökustannuksia reittilennoilla. Valtio olisi työryhmän raportin perusteella ollut kuitenkin valmis korvaamaan ylimääräiset kulut. Idea jäi kuitenkin vain ehdotuksen asteelle. Se kaatui nopeasti mm. Finnairin silloisen johdon tiukkaan vastustukseen.
Lue myös:
|
|||
