Ilmavoimien suihkuharjoituskonehankinnassa kandidaatteja olivat 1970-luvulla Dassault-Breguet Alpha Jet, Saab 105, Aermachi MB.339 ja Aero L-39 Albatros sekä Hawker Siddeley Hawk. Evaluointiryhmä piti parhaana vuonna 1974 ensilentonsa tehnyttä Hawkia, joka oli Ison-Britannian vastaus kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n suunnitteluvaatimukseen aseistettavasta suihkuharjoituskoneesta. Nykyisin Hawk-suihkyharjoituskoneita edustaa BAE Systems.
Niistä ensimmäinen Hawk (HW-302) saapui Poriin Hävittäjälentolaivue 21:een Ison-Britannian Dunsfoldista 16. joulukuuta 2020 MiG-21BIS -hävittäjän saattamana. Hawkin Suomeen lensivät majuri Paavo Janhunen ja insinööri Keijo Kokko.
Viimeinen näistä Valmetin kokoonpanolinjan Hawkeista (HW-350) luovutettiin ilmavoimille lokakuussa 1985. Vuonna 1993 ilmavoimat tilasi seitsemän Hawkia lisää, jotka saivat tyyppimerkinnän Mk51A. Ensimmäinen niistä (HW-351) tuli ilmavoimille lokakuussa 1993. Uudemmassa versiossa oli erilainen avioniikka sekä joitakin rakenteellisia muutoksia. Seuraava lisähankinta tehtiin vuonna 2007, kun Suomi osti Sveitsiltä 18 punavalkoisina lentäviä käytettyjä Hawk Mk66-koneita.
Ilmavoimat juhlistaakin Hawkien 40-vuotista lentoa Suomessa tilaisuudessa Tikkakoskella 16. joulukuuta 2020.
Ilmavoimat koulutti lentäjiään juuri Kauhavalla vuoteen 2014 saakka Hawkeilla. Kauhavalla taivaalla nähtiin myös Suomen ilmavoimien Midnight Hawks, jonka koneista yksi oli saanut sivuvakaajaan 40-vuotisjuhlateippauksen.
Lentoturmissa on menetetty myös ensimmäisenä Suomeen saapunut HW-302. Käytöstä poistettuja suihkuharjoitushävittäjiä on sijoitettu mm. Kauhavan Lentokonepuistoon, Ilmailumuseoyhdistyksen Hawk-esittelykonttiin sekä luovutettu museoihin Virossa ja Sveitsissä.
Suihkuharjoituskoneiden elinkaarta on jatkettu mm. rakennevahvistusohjelmalla ja ohjaamoudistuksella, jossa analoginen mittaristo vaihtui moderniin lasiohjaamoon sisältäen monitoiminäytön, HUD-heijastinnäytön (Head Up Display) sekä paikannus- ja tehtävätietojärjestelmä.
Hawkien aseistuksena rungon alle asennettana on 30 mm Aden-tykki, jonka lisäksi siipiripustimiin voidaan kiinnittää kaksi lämpöhakuista Sidewinder-ohjusta. Ilmavoimien mukaan Hawkit voisivat torjua rajoitetusti mm rynnäkkökoneita ja helikoptereita.
Ilmavoimat aikoo lentää modernisoiduilla ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen sekä Patrian ylläpitämillä Hawkeilla ainakin vuoteen 2036 saakka. Kaluston poistumisen tarkkaan ajankohtaan vaikuttaa vuosittaisen lentotuntimäärän lisäksi väsymisindeksi, joka kuvaa koneen rungon rasittuneisuutta. Käytännössä suunniteltu käyttöaikataulu tarkoittaa Hawkien käyttämistä hävittäjäohjaajien koulutuksessa kaikkiaan kuuden vuosikymmenen aikana.
Ilmavoimat lentää Hawkeilla Ilmasotakoulussa vuosittain noin 3500-4000 lentotuntia. Nyikyisin käytössä olevien 32 Hawkin osalta lentotuntimäärät ovat noin 1970 lentotunnin ja 5600 lentotunnin välillä.
Iältään vanhin Suomen ilmavoimien käytössä oleva Hawk on 12.11.1982 ensilentonsa tehnyt HW-320 (Mk51). Ensilentonsa Ilmavoimien käytössä olevista Hawkeista viimeisimpänä on tehnyt HW-357 (Mk51A), joka nousi ilmaan 19.1.1994. MH Lue myös uutisemme: Ilmavoimat esitteli Tikkakoskella Hawk 40 vuotta -juhlatilaisuudessa sinivalkoisen Suomi-Hawkin
|
|||