Finavia-konsernin liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät hyvin vuonna 2017 vaikka Konsernin liikevaihto laski Air Navigation Services Finland Oy:n irtauduttua konsernista huhtikuussa 2017. Liikevaihto vuoden 2017 osalta oli 373,6 miljoonaa euroa ja liikevoittoa tuli 60 miljoonaa euroa. Lentokenttäyhtiön vertailukelpoista liikevaihtoa kasvattivat Helsinki-Vantaan liikennetuotot sekä kaupallisten palveluiden menestyminen. Myös tytäryhtiö Airpron liiketoiminnan kasvu oli vahvaa. Finavian liikevaihdon kasvu kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä Lapin vahvan matkailusesongin vuoksi. Finavian vertailukelpoinen liikevaihto nousi 10,3 prosenttia 373,6 miljoonaan euroon (338,6). Yhtiön kannattavuus parani merkittävästi ja vertailukelpoinen käyttökate ilman kertaeriä kasvoi 11,2 prosenttia ja oli 127,6 miljoonaa euroa (114,8). Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaeriä oli 60,0 miljoonaa euroa (55,1), vaikka yhtiön investointiohjelma kasvatti poistot 67,6 miljoonaan euroon (59,7). Talousluvut perustuvat tilintarkastamattomiin ennakkotietoihin Finaviasta 1. huhtikuuta 2017 omaksi erityistehtäväyhtiöksi eriytetyn lennovarmistusyhtiö ANS Finlandin laskennallinen liikevaihto on noin 83 miljoonaa euroa. Siitä lentoreittipalveluiden osuus on yli puolet eli 47 miljoonaa euroa. Helsinki-Vantaan osuus on noin 16 miljoonaa euroa ja muun toiminnan osuus on 20 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vajaan vuoden osalta liikevaihto oli 60 miljoonaa euroa ja liikevoitto 6 miljoonaa euroa. Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kohosivat 9,2 prosenttia ja ylsivät uuteen ennätykseen. Lentoasemilla oli vuonna 2017 yhteensä 22,7 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaalla matkustajia oli 18,9 miljoonaa. Ennätyksellisten matkustajalukujen takana ovat Helsinki-Vantaan yhä tärkeämpi asema liikenteen solmukohtana, kansainvälisesti kasvava kiinnostus Suomeen matkailumaana sekä lentoyhtiöiden, kuten Finnairin, hyvä kasvu. "Finavialla oli erinomainen vuosi. Yhtiön kannattavuus nousi edellisestä vuodesta. Hyvään tulokseen vaikuttivat liikenteen ja liikevaihdon kasvu sekä liikevaihdon kehitystä maltillisempi kustannusten nousu", summaa Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki. "Tytäryhtiö Airpron tehostamisohjelmien onnistuminen vaikutti myös positiivisesti konsernitulokseen. Vahvasta kasvusta syntyvä tulos mahdollistaa meille palvelutason jatkuvan ja määrätietoisen kehittämisen sekä Helsinki-Vantaalla että verkostolentoasemilla”, jatkaa Mäki. Finavia käynnisti vuonna 2014 Helsinki-Vantaan 900 miljoonan euron kehitysohjelman, joka on edennyt suunnitellusti aikataulussaan. Tähän mennessä suurin askel vuonna 2020 huipentuvassa kehitysohjelmassa on ollut eteläsiiven käyttöönotto matkustajaliikenteelle (lue uutisemme aiheesta tämän jutun lopusta). Vuonna 2017 valmistunut uusi 7 850 neliömetrin laajuinen eteläsiipi mahdollistaa liikenteen määrän kasvattamisen laajarunkoisilla lentokoneilla. Verkostolentoasemilla merkittävin investointi vuoden 2017 aikana oli Oulun lentoaseman liikennealueiden uusiminen. Finavian investoinnit nousivat yhteensä 181,8 miljoonaan euroon. ”Euroopan lentoasemien välisessä kireässä kilpailussa Helsinki-Vantaan kehittäminen on äärimmäisen tärkeää Suomen lentoliikenteen kilpailukyvyn säilymiselle. Finaviassa on tehty aktiivista reittikehitys- ja myyntityötä lentoyhtiöiden suuntaan Suomen kansainvälisten yhteyksien vahvistamiseksi. Helsinki-Vantaan kasvu mahdollistaa myös turismin kasvun koko Suomessa. Erityisen ylpeitä olemme siitä, että olemme onnistuneet parantamaan sekä lentoyhtiö- että matkustaja-asiakkaidemme asiakastyytyväisyyttä”, toteaa Mäki. Lue myös:
|
|||