Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi isännöi 2. maaliskuuta Vantaalla Itämeren lentoturvallisuutta parantamaan pyrkivän Baltic Sea Ad-hoc Civil Military Expert -ryhmän kokousta. Paikalla oli nelisenkymmentä edustajaa eri maista ja toimijoista. Osa heistä oli sotilaita, mutta suurin osa oli siivilejä.
Liettuaa lukuunottamatta kaikkien edustajat saapuivat paikalle. Maa kuitenkin tukee täysin Itämeren lentoturvallisuuden parantamista. Samat tahot osallistuivat Itämeren lentoturvallisuutta käsitelleen työryhmän työhön Vantaalla sekä Liettuassa, että Tanskassa vuoden 2015 aikana. Suomi on ollut aloitteellinen lentoturvallisuuskokouksen järjestämiseksi ja edistänyt Itämeren lentoturvallisuutta koskevia keskusteluita. ICAO:n tuella Suomen järjestämän kokouksen puheenjohtajana toimi johtava asiantuntija Kari Siekkinen Trafista (kuvassa yllä). Asiantuntijaryhmä kokoontui Suomessa edelliskerran tapaan Helsinki-Vantaan lentoaseman Hilton-hotellissa. Tavoitteena oli selvittää ICAO:n Itämeren työryhmässä (ns. Baltic Sea Project Team) vuonna 2015 sovittujen lentoturvallisuutta parantavien suositusten toimeenpanoa ja mahdollisten uusien toimenpiteiden tarvetta. Käsitellyt asiat on vielä viimeisteltävä ja lisäksi maiden on sovittava käytännön järjestelyistä. Siksi Trafi kutsui osallistujat uuteen kokoukseen touko-kesäkuun vaihteessa. Pimeät lennot haasteena - monia ratkaisuvaihtoehtoja
Nämä ns. pimeät lennot voivat kuitenkin muodostaa turvallisuusuhan alueen siviililentoliikenteelle, koska lennonjohtojen SSR-toisiotutkat (Secondary Surveillance Radar) eivät näe näitä lentoja. Suomessa Finavialla on Helsinki-Vantaalla primääri- eli ensiötutka, joka näkee myös ilman transponderia lentävät ilma-alukset (otsikkokuvassa primääritutkan punainen antenni lentoaseman World Trade Centerin (TOTO) katolla). Puolustusvoimilla on luonnollisesti kattava primääritutkaverkosto ilmatilannekuvaa tuottamassa. Hyvä vuosia kestänyt yhteistyö siviililennonjohdon kanssa jatkuu edelleen. Ruotsi puolestaan aikoo ottaa uudelleen käyttöön laajasti Itämerelle näkevän primääritutkan Etelä-Ruotsin Vissefjärdaan vuoden 2019 aikana. Eri osapuolten kesken on lisäksi käynnissä hankkeita ilmatilannekuvan aiempaa laajemmasta jakamisesta alueen eri toimijoiden kesken.
Sotilasilma-alus on saattanut ehkä lähettää lentosuunnitelman lennonjohtoelimille, mutta silti se voi Due regard -operoinnissa lentää kansainvälisessä ilmatilassa meren päällä ilman radioyhteyttä lennonjohtoon. Lisäksi se voi samalla olla käyttämättä toisiotutkavastaajaa. Oletuksena näillä valtion ilma-aluksilla on kuitenkin velvollisuus pitää turvallinen porrastus siviililiikenteeseen. Lennonjohdot voivat puolestaan antaa liikenneilmoituksia alueella toimivista sotilaskoneista. Lisäksi suosituksissa käsiteltiin sotilasilma-aluksille meri-alueiden kansainvälisessä ilmatilassa tarkoitettujen reittipisteiden julkaisua. Lisäksi on kiinnitetty huomiota lentosuunnitelmiin liittyvien ongelmien poistamiseen. Järjestelmä ei ole hyväksynyt lentosuunnitelmia automaattisesti vaan ne on jouduttu lisäämään manuaalisesti. Tähän on saatu jo parannus. Hyödyllisenä kokouksessa pidettiin erityisesti ICAO:n tiedotetta, johon on koottu aiheeseen liittyvää ohjeistusta ilmailijoille. Tämä EUR OPS BULLETIN 2015_002 julkaistiin 15. joulukuuta 2015. Itämeren kansainväliselle merialueelle valtion ilma-aluksille jo perustettuja reittipisteitä on alettu käyttää lennonsuunnittelussa. Kyseiset reittipisteet PIRUX ja PISIM ovat käytettävissä ainoastaan valtion ilma-aluksille. Tämä on osaltaan parantanut toiminnan ennakoitavuutta. ICAO on sovitusti julkaissut myös valtion ilma-alusten toimintamenetelmiä.
Mukana oli niin runsaasti asiantuntemusta, että teknisistä yksityiskohdista syntyi keskustelua. Osanottajilla oli kuitenkin yhtenevä näkemys siitä, että transpondereiden käytön lisääminen parantaisi yhtenä elementtinä siviililennonjohdon tilannekuvaa ja siten lentoturvallisuutta entisestään. Edistystä on jo tapahtunut. "Venäjän edustaja ilmoitti kokouksessa, että kaikissa sen Itämeren kansainvälistä ilmatilaa käyttävissä valtion ilma-aluksissa on nyt transponderit", kertoi kokouksen puheenjohtaja Kari Siekkinen Lentoposti.fi:lle. On kuitenkin mahdollista, että tämä saattaisi koskea vain kuljetus- ja matkustajakoneita, ei taistelukoneita. Venäjällä on säännöllistä valtion ilma-alusten liikennettä Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa Kaliningradin enklaavin ja emämaan välillä. Käytännön toimenpiteitä valmistellaan yhteistyössä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n, puolustusliitto NATO:n, Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n, Eurocontrolin ja Itämeren valtioiden kesken. Päivitys 3.3 kello 10.35: korjattu kokousmaita Lue myös:
|
|||