Itämeren yllä ilman transponderia lentävän sotilaslentoliikenteen aiheuttaman lentoturvallisuusuhan vähentämiseen ei välttämättä tarvita uusia ja kalliita tutkajärjestelmiä. Lentoturvallisuutta voitaisiin ylläpitää kustannustehokkaasti kehittämällä yhteistyötä Itämeren valtioiden siviili- ja sotilastoimijoiden kesken. Keskustelut yhteistyön laajentamisesta ovat jo käynnissä.

Suomen osalta Itämeren yllä lentävät ns. pimeät lennot eli transponderi suljettuna operoivat sotilaslennot eivät ole luoneet sen suurempaa uhkaa lentoturvallisuudelle. Sen on taannut ilmavoimien ja siviililennonjohdon välinen nopea ja toimiva yhteistyö. Lentoturvallisuutta ollaan kuitenkin edelleen kehittämässä ja käynnissä on keskustelut uusien yhteistyömuotojen selvittämiseksi.

”Ilmiö on aina ollut olemassa ja siitä on aina selvitty saumattomalla yhteistyöllä Finavian ja Ilmavoimien välillä”, kertoo Finavian lennonvarmistusliiketoiminnasta vastaava johtaja Raine Luojus tarkoittaen transponderittomia sotilaslentoja Itämeren yllä.

Ilmavoimat valvoo Suomen alueellista koskemattomuutta ja lähialueiden ilmatilaa omalla valvontatutkaverkostollaan, jossa on kiinteiden tutka-asemien lisäksi erilaisia siirrettäviä tutkia.

 Niiden valvoman ilmatilan ja siviililentoliikenteen lentosuunnitelmatiedot yhdistämällä muodostetaan ilmavoimien käyttämä reaaliaikainen ilmatilannekuva, jota käytetään päätöksenteon pohjana mm. ilmapuolustuksen valmiuden säätelyyn ja tunnistuslentoihin liittyen.

Valvontateknologia on monipuolistunut ja kehittynyt. Myös hävittäjäkaluston merkitys ilmatilannekuvan tuottajana on kasvanut.

 Lennonvarmistuksen tarpeisiin lennonjohtopalvelua Suomessa tarjoava Finavia puolestaan valvoo ilmatilaa pääasiallisesti ns. toisiotutkalla (SSR, Secondary Surveillance Radar), joka perustuu ilma-aluksen toisiotutkavastaajan eli transponderin ja lennonjohdon tutkajärjestelmän väliseen kommunikaatioon.

Lentokoneen tai muun ilma-aluksen toisiotutkavastaaja lähettää maa-asemalta saamansa kyselyn perusteella vastauksena mm. korkeus-, nopeus-, ja suuntatietoa.

Suomessa Finavialla on käytettävissään myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitseva primääri- eli ensiötutka, jonka havainnointikyky perustuu tutkan lähettämiin radioaaltoihin sekä kohteesta takaisin palaavaan tutkaheijasteeseen.

Finavian PSR (Primary Surveillance Radar) -tutkan valvontapeitto kattaa suuren osan Suomenlahdesta arviolta noin 80-100 merimailin kantamalla. Suuri osa Helsinki-Vantaan lähtevästä ja saapuvasta liikenteestä kulkee Suomenlahdella juuri tämän tutkan kantaman sisäpuolella. Nykyisen primääritutkan antenni pyörähtää 15 kertaa minuutissa.

Kehittääkseen lentoturvallisuutta edelleen Finavia käy Suomen Ilmavoimien kanssa keskusteluja entistä syvemmästä yhteistyöstä ilmatilannekuvan jakamisen osalta. Mahdollisuuksia siviili- ja sotilastutkatietojen integroimiseen selvitetään mm. teknisten keinojen osalta, joka täyttäisi kaikkien osapuolten reunaehdot.

Finavialla on taannoin ollut käytössään ilmavoimien tutkakuvaa mutta sen käytöstä on sittemmin luovuttu.

”Ilmavoimien primääritutkakuvaa oli aiemmin käytössä sotilas- ja yhteistyölentoasemilla mutta ei kuitenkaan Suomenlahdella. Ilmatilannekuva poistui käytöstä ilmavoimien uusiessa tutkiaan niiden tullessä käyttöikänsä päähän. Tuolloin ei myöskään ollut erityistä tarvetta ilmavoimien tutkatiedoille”, kertoo Luojus.

Yhteinen laajennettu ilmatilannekuva olisi toteuttamiskelpoinen vaihtoehto

Periaatteessa Suomen, Viron ja Ruotsin primääritutkatieto voitaisiin yhdistää lennonvarmistuksen tarpeisiin lennonjohtoihin erilliseen esitysjärjestelmään. Esitettävää tutkakuvaa voidaan suodattaa eli jaetussa tutkakuvassa voisi näkyä vain tietyt alueet kuten Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa lentävä liikenne. Se ei siten paljastaisi eri maiden Ilmavoimien omia operaatioita ulkopuoliselle toimijalle.

”Sotilastutkien tietoja ei voi integroida suoraan siviililennonjohdon järjestelmiin koska Ilmavoimien laitteistot eivät välttämättä ole siviilikäyttöön hyväksyttyjä. Nyt siis selvitetään miten Finavia voisi saada tietoja ilmavoimilta laajemmin lennonvarmistuksen tarpeisiin”, avaa Luojus.

 ”Uuden primääritutkan hintahaarukka olisi ominaisuuksista riippuen 1,5- 3 miljoonaa euroa. Ilmatilannekuvan jakaminen olisi kuitenkin erillistä lisätutkaa kustannustehokkaampi vaihtoehto”, kertoo Luojus.

Finavia suunnittelee uudistavansa Helsinki-Vantaan lentoaseman toimistotornin katolla sijaitsevan PSR-tutkan seuraavan 2-3 vuoden aikana. Uusi ja kehittyneempi tutka toisi lennonjohdon käyttöön samalla myös entistä paremman valvontapeiton. Hankkeen läpivientiaika on noin vuoden verran, kun asennus tehdään olemassa olevaan paikkaan.

Mikäli lopulta päädyttäisiin toisen primääritutkan hankintaan lienee sen sijoituspaikka lähellä Hankoa tai jossain ulkosaaristossa mahdollisimman kattavan tutkapeiton saavuttamiseksi.

Lennovarmistuspalveluja tarjoavat yhtiöt tekevät jo nykyisellään rajat ylittävää yhteistyötä toisiotutkakuvan jakamisesta. Finavia tekee yhteistyötä Viron, Ruotsin ja Norjan kanssa MSSR (Monopulse Secondary Surveillance Radar) -tutkatiedon osalta. Myös Helsinki-Vantaan PSR-tutkan kuva on mahdollista jakaa Viron ja Ruotsin kanssa.

Finavian primääritutkakuvaa seurataan lennonjohdon TopSky -esitysjärjestelmässä Helsinki-Vantaan ATCC Finland lennonjohtokeskuksessa, jossa toimivat Helsingin lähestymislennonjohto sekä osittain myös Tampereen aluelennonjohto. Primääritieto jaetaan myös Tampereen Aitovuoressa sijaitsevaan osaan aluelennonjohdosta. Lennonjohto työskentelee kuitenkin pääsääntöisesti toisitutkatiedoilla.

Marraskuussa 2014 Ilmavoimien komentaja kertoi vuosittaisessa mediatapaamisessa, että Suomen lähellä olevan kansainvälisen ilmatilan liikenne lisääntyi 50 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Myös tunnistuslennot kasvoivat tuolloin samassa suhteessa. Vuonna 2013 operatiivisia lentoja oli 60 ja vuonna 2014 noin 90.

Ilmavoimat ei kommentoi lukumääriä kuluvalta tai edelliseltä vuodelta alueellisen koskemattomuuden valvonnan sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamisen osalta.

Lue myös: