Helsingin maalaiskuntaan vuonna 1952 perustetun Helsingin lentoaseman eli nykyisen Helsinki-Vantaan avautumisesta tulee kesällä kuluneeksi jo 68 vuotta. 2000-luvulla se kasvoi Pohjois-Euroopan merkittävimmäksi kaukoliikenneyhteyksiä tarjoavaksi lentoasemaksi. Nyt Suomen Ilmailumuseo on julkaissut 700 valokuvaa lentoaseman kehitysvaiheista aina 1970-luvulle saakka. Suomen Ilmailumuseon Finna-verkkopalvelusssa julkaistiin ei-kaupalliseen käyttöön vapaasti soveltuvat 700 valokuvaa, jotka avaavat lentoaseman alkuaikoja: kehitysvaiheita ja liikennettä olympiakesästä 1952 aina 1970-luvulle saakka. Lentoliikenteen matkustajamäärät ja lentokoneiden kokoluokat kasvoivat ja vuonna 1936 valmistunut Helsinki-Malmin lentoasema alkoi toisen maailmansodan jälkeen käydä ahtaaksi. Tämän seurauksena 1940-luvun lopulla käynnistettiin selvitys uuden, suuremman lentoaseman rakentamisesta. Sen oli määrä valmistua Helsingin isännöimiin olympialaisiin mennessä kesällä 1952. Paikka uudelle lentoasemalle löytyi perusteellisten tutkimusten jälkeen silloisen Helsingin maalaiskunnan alueelta, Seutulaan johtavan tien varrelta. Suurelta osin Seutulan työsiirtolan vankityövoiman ansiosta kenttä ehti valmistua suunnitellusti olympialiikenteen käyttöön. Viimeistelytöiden jälkeen säännöllinen reittiliikenne siirtyi Malmilta uudelle lentoasemalle lokakuun lopussa 1952. Lentoasema sai kansan suussa osittain myös nimen Seutulan lentoasema. Uudella kentällä nähtiin 1950-luvulta lähtien uudenlaisia lentokoneita, joita ei koskaan aiemmin ollut nähty Suomessa – aina kesällä 1952 vierailleesta suihkumatkustajakone de Havilland Cometista lähtien. Rakennustöitä kentän laajentamiseksi jatkettiin heti avajaisten jälkeen. Ensimmäinen, sittemmin laajennushankkeiden jalkoihin jäänyt ns. kaarihalli valmistui lentoaseman avaamista seuraavana vuonna ja toinen kiitotie eli ns. poikkikiitotie 15/33 valmistui loppuvuodesta 1956. Lentokentän asemapaviljonkina oli puinen alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu rakennus. Se sai kutsumanimen, "makaava pilvenpiirtäjä". Tätä rakennusta laajennettiin vielä 1956 ja siihen sijoitettiin ravintola ja keittiötiloja. Laajennuksesta huolimatta paviljonkia pidettiin jo tuolloin riittämättömänä lentoliikenteen kasvettua voimakkaasti. Nykyisin osa tästä asemapaviljongista toimii Nummelan lentoasemalla. Ilman onnettomuuksiakaan ei Helsingin uudella lentoasemalla selvitty, sillä joulukuussa 1957 Aeroflotin Iljushin IL-14 -kone suistui kiitotieltä maantien penkkaan. Monet kuitenkin muistavat lentoaseman arkea iloisesti rikkoneet erilaiset yleisötapahtumat, joita järjestettiin 1980-luvulle saakka. Päällimmäiseksi noussee Helsinki Airshow -lentonäytöstapahtumat. Uusi puolelletoista miljoonalle matkustajalle mitoitettu ja kotimaisen rakennussuunnittelun huippua edustanut terminaali eli nykyisen terminaalin T2 pääkäytävä avattiin helatorstaina 1969. Tuolloin Helsingin lentoasemalta nousi ilmaan myös Finnairin ensimmäisen suoran Amerikan-lento kohti New Yorkia. Vuonna 1977 Helsinki-Vantaaksi nimensä muuttanut lentoasema on kokenut sittemmin liki täydellisen muodonmuutoksen laajentuen niin liikennealueen, matkustajaterminaalien- ja palveluiden kuin liikenneyhteyksienkin osalta, tekniikan alueen muodonmuutosta unohtamatta. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitystä on määrittänyt vuosikymmenien mittaan eniten lentomatkustamisen kasvanut volyymi. Toiminna käynnistyessä vuonna 1952 lentoaseman läpi kulki reilut 18 tuhatta matkustajaa, kun vuonna 2019 Helsinki-Vantaan kautta matkusti jo huimat 21,9 miljoonaa ihmistä. Kyseessä on siis todelllinen Suomen portti maalmalle. Nyt matkustajamäärät ovat pudonneet koronaviruspandemian seurauksena radikaalisti. Nyt Suomen Ilmailumuseon julkaisesmista valokuvista välittyy historiatietoutta, mutta myös lentoaseman sidoksia ympäristöön ja elinkeinoihin. Valokuvat ovat peräisin mm. Ilmailu-lehden, Finnairin ja yksityisten henkilöiden kokoelmista. Uudempaa, myös muiden kotimaisten lentoasemien historiaa sisältävää aineistoa on luvassa tulevaisuudessa. MH Suomen ilmailumuseon julkaisemat 700 valokuvaa Helsingin lentoasemasta Finna.fi -palvelussa Lue myös:
|
|||