OTKESin paikkatutkinnassa ilmeni jälleen, että pelastus-, ensihoito- ja poliisiviranomaisilla ei ollut tietoa onnettomuudessa olleen ultrakevyen lentokoneen rakettivarjosta, joka oli koneen rungon sisällä. Räjähtäessään laite aiheuttaa lähistöllä oleville hengenvaaran. Pelastusjärjestelmä sijaitsee yleisimmin koneen rungossa sen yläosassa. Laukaistaessa rakettipanos vetää laskuvarjon ulos kotolostaan. Avauduttuaan varjo tuo koko koneen maahan nopeudella, josta matkustajat voivat selvitä.
Helsingin Pelastuslaitoksen yksikkö joutui irrottamaan toisen onnettomuudessa loukkaantuneen koneen hylystä hydraulisilla työkaluilla. Ikaruksen rungossa oli asianmukaiset varoitukset rakettivarjosta (kuvassa yllä). Helsingin poliisilaitoksen asiantuntijat räjäyttivät ajopanoksen hallitusti eilisen 30. toukokuuta tehdyn OTKESin paikkatutkinnan jälkeen. Vuonna 2014 Onnettomuustutkintakeskus teki Nummelassa tapahtuneeseen lento-onnettomuuteen liittyen turvallisuusuhkailmoituksen samasta aiheesta. Liikenteenturvallisuusvirasto Trafin edeltäjä Ilmailuhallinto julkaisi asiasta lentokelpoisuusmääräyksen marraskuussa 2006. Varoitustarrat oli kiinnitettävä viimeistään vuoden 2007 maaliskuussa. BRS-järjestelmiä (Ballistic Recovery Systems) valmistava BRS Aerospace kertoo rakettipelastusvarjon pelastaneen jo yli 300 ihmishenkeä. Järjestelmää on asennettu kymmeniin tuhansiin pienkoneisiin. Rakettipelastusvarjo lentokokeessa vuonna 2005: Lue myös:
|
|||