Helsinki-Vantaan reilut kaksi vuotta kestäneet suuret muutostyöt ovat loppusuoralla. Lähes kaikki uudet palvelut on otettu käyttöön. Tavoitteena on ollut Helsinki-Vantaan kehittäminen sujuvaksi ja viihtyisäksi kentäksi, joka pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Valmistumisen jälkeen juhlitaan: ensi vuonna vietetään Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin valmistuneen lentoaseman 60-vuotisjuhlaa sekä WDC2012 eli Helsingin Design Capital -vuotta.

Helsinki-Vantaan reilut kaksi vuotta kestäneet suuret muutostyöt ovat loppusuoralla. Lähes kaikki uudet palvelut on otettu käyttöön. Tavoitteena on ollut Helsinki-Vantaan kehittäminen sujuvaksi ja viihtyisäksi kentäksi, joka pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Valmistumisen jälkeen juhlitaan: ensi vuonna vietetään Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin valmistuneen lentoaseman 60-vuotisjuhlaa sekä WDC2012 eli Helsingin Design Capital -vuo tta.  

Muutostyöt kohdist uivat 40 vuotta vanhojen lähtöselvitystilojen ja porttialueen peruskorjaukseen. Muun muassa ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät on vaihdettu energiaa säästäviksi. Matkatavarat kulkevat nyt lentokoneisiin vauhdilla modernin matkatavarakeskuksen kautta ja lähtöselvitystilat ovat entistä avarampia ja selkeämpiä. Samalla turvatarkastusprosessia on kehitetty ja kapasiteettia nostettu. Porttialueen puolella liiketilojen uudelleen sijoittelulla on saatu kulkukäytäville lisää tilaa ja odotusalueille lisää istumapaikkoja. Pystynen kertoo negatiivisia palautteita tulleen remontin aikana odotettua vähemmän.

Rajua kasvua

Helsinki-Vantaan lentoasemalta operoidaan 130 kohteeseen ja päivittäisiä operaatioita on noin 700. Vuonna 2010 matkustajia oli 13 miljoonaa. Lentoaseman matkustajista jopa 20 prosenttia matkustaa yli viisi kertaa vuodessa. Vuodelle 2011 arvioidaan saavutettavan noin 15 miljoonan matkaajan raja, ja ensi vuonna jo 15,5 miljoonaa matkaajaa. Vuodesta 2012 lähtien kasvun odotetaan olevan 3-6 prosentin luokkaa, j oka tarkoittaisi vuodelle 2016 jo 18 miljoonaa matkustajaa. Tuolloin vastaan tulee nykyisen lentoaseman maksimikapasiteetti.

Helsinki-Vantaan 17 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna on Pohjoismaiden suurinta. Samalla aikavälillä kasvu oli Tukholmassa 14,7 prosenttia, O slossa 12 prosenttia ja Kööpenhaminassa 6,9 prosenttia. Pohjois-Euroopan tihein kaukoliikenneverkosto ja vaihtomatkustuksen kasvu tuovat merkittäviä haasteita lentoasemalla uudistuksista huolimatta. Helsinki Airport on Euroopassa viikoittaisten Aasian lähtöjen määrässä listalla seitsemäntenä edellään Lontoo, Frankfurt, Pariisi, Amsterdam, Istanbul ja München. Jäljessä seuraa Zürich.

Terminaalikapasiteetin laajentuminen kiitoteiden väliin ei näytä todennäköiseltä vaihtoehdolta, kun Helsinki-Vantaata halutaan kehittää laadukkaana ja nopeana vaihtokenttänä jopa 35 minuutin vaihtoajoilla. Pystynen visioikin terminaalin jatkamista kohti nykyisiä lentokonehalleja, jolloin matkustajat ja matkatavarat ovat samalla puolella lentokenttää nopeita vaihtoja ajatellen. Terminaalin pitkiin kulkumatkoihin lienee tässä vaiheessa tullut helpotusta liukukuljettimist a, joiden laitekoneistot ovat kehittyneet kohti ohuempia malleja. Pitkät siirtymät tiedetään ongelmaksi, mutta terminaalin rakenne ei mahdollista paksujen koneistojen integroimista lattian alle.


Junaradan saaminen lentoasemalle vuonna 2012 on hyvä asia, mutta toiveissa olisi saada asemalle myös kaukojunat, sekä Pietarinjuna. Suunniteltu hitaahko lähijuna palvelisi kenties enemmän työntekijöitä kuin matkalle lähtijöitä.

Sijaintipalvelut mukana myös lentomatkustuksessa

Sujuvuutta lentomatkustukseen haetaan kännykkämaailmasta tutuksi tulleista sijaintipalveluista. Helsinki-Vantaalla koekäytettiin syyskuussa  teknologiayritys Agaidin e-paperista valmistettua älykorttia, jota jaettiin vaihtomatkustajille. Kortilta näkyi kunkin matkustajan tarvitsemat lentotiedot, kuten lähtöportin numero, koneeseenottoaika sekä lentotietoja koskevat muutokset. Korttiin päivittyy matkustajan  sijainnin mukaan myös tietoa esimerkiksi passintarkastuksesta ja lentokentän palveluista. Älykkäät matkustajaohjauskortit toimivat ilman latausta kolme vuotta ja tiedonsiirto toimii paikkatunnistukseen perustuvalla RFID-teknologialla. Majakoiden asentamiseen ei tarvita lainkaan tietoliikenne- tai sähköverkkokaapelointia. Koek äytön tuloksia arvioidaan parhaillaan ja palvelu näyttää ensikokemusten myötä tuovan matkustajillekin lisäarvoa. Lopullinen toteutustapa palvelulle voi olla älykortin lisäksi myös matkustajien erilaisten älypuhelinten hyödyntäminen.

Turvatarkastuspisteille on tuotu näyttötaulut, jotka kertovat ajan turvatarkastuksen läpäisyyn. Mittausmenetelmä perustuu bluetooth-teknologiaan. Turvatarkastuspisteiden lähelle on asennettu antureita, jotka poimivat matkustajien matkapuhelimista bluetooth-signaalin. Vastaava mittausmenetelmä on käytössä jo muun muassa Kööpenhaminan, Oslon ja Lontoon Heathrown kentillä. Päivittäinen keskimääräinen jonotusaika ruuhkatuntienkin aikana on Helsinki-Vantaalla alle kymmenen minuuttia. Jonotusajan esittämisellä pyritään kehittämä än turvatarkastuksen sujuvuutta ja asiakaspalvelua.


Viihdy ja nauti lentoasemalla

 Finavia on avannut täysin uudistuneen verovapaamyymälän, joka  sijaitsee kakkosterminaalin turvatarkastuksen jälkeen. My ymälän tiloissa sijaitsee myös suomalaiseen lähiruokaan erikoistunut Eat & Joy Farmers Market, joka tarjoaa makuja suomalaise sta luonnosta j a mahdollisimman prosessoimatointa lähiruokaa. Tuotesuunnittelussa on ollut mukana huippukokki Markus Maulavirta. Myymälän tila- ja kalustesuunnittelusta vastaa nuoren polven kansainvälisesti tunnetuin suomalainen muotoilija Harri Koskinen.

Vanhan duty free -myymälän paikalle on avattu Cafe Tori, joka on koko perheen kohtauspaikka kauppakäytävän varrella portin 26 läheisyydessä. Aiemmin ”bee kutosena” (nykyisin portti 27) tunnettu vanha ravintola Fly-in uudistui moderniksi ravintolaksi ja deliksi, jonka sisustus tarjoaa asiakkaalle suomalaista designia ja luonnonmukaisuutta. Ravintolan yläpuolelta löytyy porttialueen korkein kohta: kaikille matkustajille avoin Lapinkulta Lounge.

Uudistunut Moomin Shop sisältää suosittuja muumituotteita laidasta laitaan ja valikoiman kerrotaan olevan laajempi kuin missään muualla. Asiakkaina on paljon aasialaisia, joista suurimpana ryhmänä ovat japanilaiset.

Matkustajia on huomioitu myös uusin innovaatioin. Kahvilapöytiin on integroitu suomalaisten keksimä Powerkiss-järjestelmä, jonka avulla matkapuhelimensa voi ladata langattomasti. Pöytiin on integroitu myös latauspistokkeet tietokoneita varten. Finavia lisäsi myös langattoman verkon kapasiteettia yli tuplaamalla tukiasemien määrän. Wifi-verkko on matkustajien käytössä ilmaiseksi koko terminaalissa.

Helsinki-Vantaalle on tuotu myös niin sanottu pop-up -tilapäismyymäläkonsepti, joka on saavuttanut suuren suosion niin yrittäjien kuin matkustajien keskuudessa. Uudentyyppiset myymälän tuovat vaihtelua ja iloisia yllätyksiä. Tilapäisyrittäjille Finavia tarjoaa noin 15 neliömetrin tilan vilkkaalta lähtöporttikäytävältä, johon yrittäjä tuo oman kassajärjestelmänsä ja sisustuksensa. Ensivuoden WDC2012 myötä Helsinki-Vantaalla nähtäneen nuorten suomalaisten muotoilijoiden pop-up liikkeitä. Sopimukset liikepaikoista ovat kestoltaan yhdestä kolmeen kuukautta. Tällä hetkellä pop up -liiketiloille on varattu kaksi paikka: portin 20 vieressä sekä tuloaula 2A:ssa apteekin ja mehubaarin vieressä. Lisäksi kaukolentojen alueella on joulukuuhun asti pop up -lounge. 

Uusia vielä avattavia terminaalin palveluita ovat joulukuussa 2011 avattavat Almost@home jokamiehen lounge, gastronomipub sekä ruokakauppa ja helmikuussa 2012 avattava monien kaipaama Starbucks-kahvila. 

Kasvukivuista Helhub-projektiin

Myös Finnairin Jukka Glader kertoo Finavian Pystysen tavoin Helsinki-Vantaan olevan haasteiden edessä. Helsinki-Vantaan Finnairin kuljettamien paikallismatkustajien määrä on lähes samalla tasolla kuin se oli jo vuonna 2004, mutta kauttakulkumatkustajien osalta vuosittainen kasvu on ollut jopa 20 prosentin luokkaa. Vuonna 2010 paikallismatkaajia oli noin 200 000 ja kauttakulkumatkustajia noin miljoona. Rajun kasvun takia lentoaseman toiminnot eivät ole pysyneet kasvun tahdissa. Kauttakulkumatkustajien osalta yksi suuri haaste on saada Euroopan raja vetämään suuremman määrän matkaajia nopeammin läpi rajatarkastuksesta. Ratkaisuksi paljon nähneen lentoaseman ongelmakohtiin on perustettu Helhub-projekti

Glader sanoo Helhubin lopputuloksena olevan yhtiöt ja organisaatiorajat ylittävä ohjauskeskus, jossa tietoa jaetaan ja välitetään eri toimijoiden välillä enemmän kuin koskaan aiemmin. Tiedon jakamisella pyritään ennakoivaan ja aukottomaan yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden toiminnan johtamiseen selkein vastuin ja roolein. Toiminnan reaaliaikainen seuranta onkin erittäin suuressa osassa, että koneen käännön aikana mahdolliset viiveet voidaan korjata tai ilmoittaa nopeammin. Käännön aikaisia aliprosesseja seurataankin jatkossa reaaliaikaisesti  yhdeltä ruudulta. Projektiin benchmarkattiin useita toimivia hubeja kuten Zürich, Amsterdam ja Frankfurt.

Helhub-projektin tavoitteena on saada parannettua täsmällisyyttä, vähennettyä menetettyjä jatkoyhteyksiä sekä kadonneiden laukkujen määriä. Näiden myötä saavutetaan neljäskin tavoite, entistä parempi asiakastyytyväisyys.

Kuvat ja teksti: Miikka Hult