Kaksipaikkaisen Hawk-suihkuharjoituskoneen lentäjät pelastautuivat Martin-Baker Mk.10 -heittoistuimiaan käyttämällä. Ohjaajat löydettiin nopeasti maastosta. He olivat tajuissaan ja toimintakykyisiä. Molemmat toimitettiin lääketieteellisiin jatkotutkimuksiin. Onnettomuudessa olleiden läheiset on myös tavoitettu.
"Kyseessä oli ilmataisteluharjoitus, jossa oli yksi vastaan yksi tilanne. Tapahtumat sattuivat lennon loppupuolella." "Toinen kone irtaantui tehtävästä noin 1,5-2 kilometrin korkeudessa, kun siinä havaittiin tärinää. Noin minuuttia myöhemmin Hawk oli 500 metrin korkeudessa, jossa lennonopettaja ja oppilas käyttivät heittoistuimiaan", kertoi eversti Mäntylä. Hawk-suihkuharjoituskoneet olivat lähteneet lentotehtävälle Tikkakoskelta, jonne niiden oli myös määrä palata. Onnettomuuskoneen miehistönä olleella lennonopettajalla oli noin 700 lentotunnin kokemus Hawkeista ja oppilaallakin oli noin 100 lentotunnin kokemus tyypistä. Molemmat lentäjät olivat Ilmavoimien kantahenkilökuntaa.
Etsintätoimia avusti aluetta kiertämään jäänyt harjoitukseen osallistunut toinen Hawk-suihkuharjoituskone (IKAROS-1). Sen lisäksi pelastustoimiin osallistuivat myös Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen Airbus Helicopters H215 Super Puma -meripelastuskopteri sekä FinnHEMS-lääkärihelikopteri. "Poliisi eristi onnettomuusalueen ja nyt paikalla on oma virka-apuosastomme, joka vartioi kohdetta. Myös paikkatutkinta on jo käynnistynyt. Koneen runko siirretään aikanaan pois onnettomuuspaikalta, mutta siinä voi mennä aikaa arviolta jopa kuukausia." "Tutkinnan kannalta olennaisessa osassa ovat lentäjien haastattelut sekä se löytyykö paikalta osia, joista voidaan selvittää mahdollista teknistä vikaa", avasi eversti Mäntylä. Pelastuslaitos kertoi eristäneensä alueen hiilikuitupölyn takia. Tällaisia komposiittirakenteita on vain Hornet-kalustossa, mutta ei Hawkeissa. Sen sijaan Hawkeissa vastaavaa eristystarvetta voivat aiheuttaa jarrujen painevaraajat.
Ilmavoimissa Hawk-suihkuharjoituskoneilla operoi Ilmasotakoulu Tikkakoskella. Nyt lentokoulutus Hawkeilla on kuitenkin keskeytetty toistaiseksi Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Juha-Pekka Keräsen määräyksellä. Lentokielto ei vaikuta Ilmavoimien operatiiviseen toimintaan. Edellisen kerran Hawk-suihkuharjoituskoneesta on hypätty Suomessa vuonna 2013, kun kaksi suihkuharjoituskonetta törmäsi yhteen. Tuolloin toisen koneen ohjaaja menehtyi turmassa.
Maahansyöksynyt koneyksilö oli iältään vanhin Suomen ilmavoimien käytössä oleva Hawk (HW-320). Se oli valmistunut Valmetin kokoonpanolinjalta ja teki ensilentonsa 12.11.1982
Miehistö käytti nolla-nolla -heittoistuimiaan koneen liukuessa palavana maassa. Lentäjät selvisivät lievin vammoin. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen heittoistuinhyppy maassa ja lähes pysähdyksissä olleesta koneesta. Hawk säilyi turmassa korjauskelpoisena ja HW-320 palautettiin käyttöön. Kyseessä on mahdollisesti ensimmäinen tapaus maailmassa, kun yhdestä ja samasta koneyksilöstä on hypätty heittoistuimella kahdesti tositilanteessa. Kaikkiaan HW-320 -koneesta on siis pelastautunut heittoistuimilla neljä ilmavoimien ohjaajaa. Hawkit käytössä 2030-luvun loppuun saakka - elinkaareksi tulee yli 50 vuotta Hawkit ovat ilmavoimien käytössä 2030-luvun loppuun saakka ja niiden käyttöiän arvioidaan riittävän varmasti vuoteen 2039 saakka. Esimmäiset BAE Systems Hawk -suihkuharjoituskoneet saapuivat Suomeen 40 vuotta sitten 16. joulukuuta 1980 (Lue lisää Hawk-suihkuharjoituskoneiden pitkästä käytöstä Suomen ilmavoimissa aiemmasta uutisestamamme: Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskoneet Suomeen 40 vuotta sitten – lento jatkuu pitkälle 2030-luvulle). MH, TT Päivittynyt kello 18.44: Lisätty tietoja onnettomuudesta sekä tieto kahdesta heittoistuinhypystä HW-320-koneyksilöstä. Päivitys kello 18.58: Lisätty Ilmasotakoulun johtaja eversti Vesa Mäntylän haastattelu. Päivitys kello 19.25: Lisätty kuvat lento-onnettomuuteen joutuneesta HW-320 -koneyksilöstä. Lue myös: Artikkeli: Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskoneet Suomessa 40 vuotta
|
|||