Käytössä on 2300-metrinen normaalia leveämpi osuus Lahdesta Mikkeliin johtavaa vitostietä eli ns. Lusin suora (yllä, klikkaa kuvat suuremmaksi). Harjoituksen ajaksi sen ympärille rakennetaan lentotoiminnan mahdollistava varustus. Tien varteen tuodaan mm. lennonjohto- ja sääasemakontit.
Lisäksi kiitotien 06/24 varteen viedään normaalit yötoiminnan mahdollistavat valot. Myös oikeaa lähestymiskulmaa osoittavat PAPI-valot (Precision Approach Path Indicator, näkyy punaisena kuvassa alla) kuuluvat maantietukikohdan varustukseen.
Baana 16 -harjoituksen rakentaminen käynnistyi viime viikon perjantaina. Vitostien liikenne katkaistiin ja ajoneuvot ohjattiin kiertoreitille. Samantien imuautot aloittivat maantietukikohdan kiitotie- ja seisonta-alueiden puhdistamisen niille vuosien varrella kertyneestä hiekasta ja muusta irtoroskasta.
Ruotsalaiset vierailivat Cross Border -hengessä Keskiviikkona Baana 2016 -harjoitukseen osallistui kaksi Ruotsin ilmavoimien Norrbottens Flygflottilj F 21:n Gripeniä Luulajasta. Koneiden tekninen henkilöstö saapui Lusin tukikohtaan pakettiautolla, jossa oli tarvittava varustus käsisammuttimista ja hinausaisasta alkaen. Ruotsissa oli kylmän sodan aikana laaja hajautettujen tukikohtien verkosto, mutta sitä ei ole käytetty 15 vuoteen. Nyt kiinnostus on herännyt uudelleen ja mahdollisuus käydä tutustumassa suomalaisiin menetelmiin Lusin tukikohdassa otettiin vastaan.
Ilmavoimien konetyypeistä McDonnell Douglas (Boeing) F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien ohella Lusissa ovat jo käyneet BAE Systems Hawk -suihkuharjoituskone, Casa C295M -kuljetuskone ja Pilatus PC-12NG -yhteyskone. Alkuviikon aikana tilapäiseltä kiitotieltä on lennetty noin 200 operaatiota päivässä. Hornetien laskuissa on Baana 2016 -harjoituksessa satunnaisesti hyödynnetty myös paikalle tuotua siirrettävää jarruvaijerijärjestelmää. Sillä pysäytetään noin 250 km/h nopeudella laskuun tuleva, 15 tonnia painava hävittäjä kymmenessä sekunnissa runsaan sadan metrin matkalla. Alunperin lentotukialuskäyttöön suunnitellussa Hornetissa tällaiseen laskuun tarvittava takarungosta alas laskettava jarrukoukku on vakiovaruste.
Paikalliset kyläyhdistykset puolestaan hyödyntävät aivan kiitotien finaalin vieressä sijaitsevaa peltoa pysäköintialueena. Tämä on kaikille osapuolille hyödyllistä, sillä muuten kiertotien reunoille pysähtelevät koneita katsovien autot ruuhkauttaisivat liikenteen. Tiistaina parkkialueelle oli myyty neljän euron P-lippuja peräti 1200 autolle. Harjoitus siis selvästi kiinnostaa suurta yleisöä. Erityisesti illansuussa paikalle on saapunut paljon väkeä.
Myös luonto on läsnä toimittaessa maaseudulla. Lennonjohtokontin viereisellä pellolla lentotoimintaa seurasi tyynesti neljän joutsenen parvi. Tiistai-iltana saatiin puolestaan havaintoja hirvistä ja kaksi Hornetia jäikin yöksi tukikohtaan. Varmuuden vuoksi lentoonlähtöä ei tehty pimeässä hirvivaaran takia. Miksi maantiellä?
Siksi Ilmavoimien taistelutaktiikkaan on jo vuosikymmenet kuulunut hävittäjien hajauttaminen maantietukikohtiin ja työkentille eri puolille maata. Tavoitteena on pysyä askel vastustajan päätöksentekoketjun edellä siirtämällä aktiivisesti kalustoa käytössä olevien taistelutukikohtien välillä. Menetelmiin kuuluvat myös harhautus ja tiedustelun vaikeuttaminen.
Vaikka voimat on hajautettu, ilma-asetta johdetaan keskitetysti, jotta sen teho voidaan maksimoida. Hajautettujen sodan ajan tukikohtien toiminnassa reserviläisillä on keskeinen rooli. Lentotekniikan eli aseistuksen, tankkauksen ja huoltojen ohella tarvitaan monenlaisia osaajia.
Lue myös:
|
|||