Miehittämätön Schiebel Camcopter S-100 on käytössä Rajavartiolaitoksen operatiivisissa tehtävissä

RPA_1Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:n kautta Suomen Rajavartiolaitoksella lainassa oleva miehittämätön Schiebel Camcopter S-100 -ilma-alus on otettu käyttöön operatiivisissa tehtävissä. Neljän kuukauden aikana UAS-järjestelmää käytetään rannikkovartioston tehtävissä eri puolilla rannikkoa ja merialueita. Itävaltalaisen Schiebelin valmistamaa ratkaisua esiteltiin medialle Porkkalan merivartioasemalla 9. heinäkuuta. Lentoposti.fi kertoi Rajan käytössä olevasta miehittämättömästä ilma-aluksesta uutisessaan jo 6. heinäkuuta.

RPA_Salli_1Rajavartiolaitos käyttää operatiivisissa raja- ja meriturvallisuustehtävissä miehittämätöntä Schiebel Camcopter S-100 UAS-järjestelmää (Unmanned Air System). Vuonna 2019 Schiebelin järjestelmä oli Suomessa koelennoilla, mutta tällä kertaa kyse on sen käyttämisestä rannikkovartioston operatiivisiin tarpeisiin.

“Saamme miehittämättömästä ilma-aluksesta lisäarvoa operatiiviseen toimintaan”, vahvistaa rajojen valvonta upseeri komentajakapteeni Petteri Salli.

 Kyseinen UAS-järjestelmä on Suomessa lainassa neljän kuukauden verran ja tuona aikana selvitetään operatiivisten tehtävien aikana edelleen myös järjestelmän soveltuvuutta Suomen merialueen olosuhteisiin.

RPA_ilmassa_1Laina-aika päättyy lokakuun 2020 lopussa. Tuolloin Suomessa alkaisi haastavammat sääolosuhteet, mutta järjestelmän rajoitukset kuitenkin jo tunnetaan pitkälti mm. laitteen käsikirjan osalta. Näin ollen lentokauden jatkamisesta pidemmälle syksyyn tai alkutalveen ei olisi varsinaista hyötyä ja vilkas kesäaikakin merellä on tuolloin jo päättynyt.

Kulunut toimintakausi merellä on ollut vilkas ja koronapandemian takia se myös alkoi normaalia aiemmin eli jo huhtikuussa 2020, kun valtaosa veneilijöistä suuntasi merialueelle.

Suomessa miehittämätöntä ilma-alusta operoi laitevalmistaja Schiebel, joka suorittaa tehtävät Rajavartiolaitoksen antamien määritelmien mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa ei ole koulutettu järjestelmän käyttöön.

RPA_EFD621Suomenlahti_1Lentoimintaa kuitenkin valvoo Rajavartiolaitoksen oma Mission Chief, joka myös suorittaa tarvittavat ilmatilavaraukset ja pitää yhteyttä tarvittaessa lennovarmistukseen sekä alueelle saapuviin muihin ilma-aluksiin.

Toimintaa varten merialueelle on tehty tilapäinen ilmatilavaraus EFD621 Suomenlahti. Se on jaettu useisiin osiin Ahvenanmaalta aina Kotkan edustalle saakka ja varattava korkeusalue on maan ja meren pinnasta lentopinnalle 60 saakka. Ilmatilavaraukset aktivoidaan tarvittaessa päivittäin ilmailutiedotuspalvelun kautta.

RPA_vaihtoRajavartiolaitoksen käytössä olevaan Schiebelin UAS-järjestelmään kuuluu kaksi median edessä esittäytynyttä Camcopter S-100 -ilma-alusta (SN0413 ja SN 0414) sekä kaksi konttia. Niistä toisessa kuljetaan järjestelmän komponentteja ja ilma-aluksia ja toinen kontti toimii puolestaan ohjauskeskuksena. Lento-operaatioissa käytetään vain yhtä Camcopteria kerrallaan ja toinen on varalaitteena jatkuvuuden turvaamiseksi.

Camcopter nousee ilmaan 15-30 minuutin kuluessa tehtävän annosta, tarvittaessa nopeamminkin jos sitä pidetään jatkuvassa lentovalmiudessa. Porkkalassa ilma-aluksella voidaan sääolosuhteista riippuen lentää noin 100 km toimintasäteellä. Järjestelmällä on oltava näköyhteys kahteen merivartioaseman katolle sijoitettuun antenniin.

RPA_maassa_1Valmistaja lupaa laitteelle jopa 200 kilometrin toimintamatkaa ja 10 tunnin toiminta-aikaa 34 kg:n hyötykuormalla. (Tarkemmin S-100 UAS-järjestelmän ominaisuuksista voit lukea aiemmasta 6.7 julkaistusta uutisestamme: Rajavartiolaitos sai raja- ja meriturvallisuustehtäviin miehittämättömän Schiebel S-100 -helikopterin).

“Maksimi toiminta-aika on meillä 6-7 tuntia sopivalla hyötykuormalla ja toimintasäde on noin 100 kilometriä signaalin ja käytettävän hyötykuorman takia”, sanoo komentajakapteeni Salli.

RPA_ilmassa_2 Helikopterimaista ilma-alusta ohjataan lentoonlähtöjen ja laskeutumisten osalta suorassa näköyhteydessä. Lentäjällä on käytössään ohjaussauva sekä näyttöpääte ja puheyhteys ohjauskeskukseen.

Tietyn ennaltamäärätyn rajan eli etäisyyden ja korkeuden jälkeen ohjaustoiminta siirtyy kontissa toimivaan ohjauskeskukseen. Siellä ilma-alusta ohjataan ja toimintaa valvotaan kahden henkilön voimin. Paikalla on myös rajan Mission Chief, joka seuraa tilannetta mm. ilma-aluksen kameranäkymästä.

RPA_ohjauskeskus_1Ohjauskeskuksen ja antennijärjestelmän lisäksi olennainen osa järjestelmää on oma sääasema. Se tuottaa turvallisten lentoonlähtöjen ja laskeutumisten tarpeisiin erityisesti tuulitietoja suunnan ja voimakkuuden osalta.

 Suurin käyttöä rajoittava tekijä UAS-järjestelmän käytölle on sää. Pilvisellä säällä joudutaan lentämään matalammalla lentokorkeudella, joka puolestaan rajoittaa toimintasädettä, kun suora yhteys antenneihin ei säily. Kirkkaalla ilmalla voidaan nousta riittävän ylös ja toimintasäde kasvaa.

RPA_antennit_2Valmistajan mukaan Camcompter S-100 soveltuu päivä- ja yötoimintaan, mutta juuri pilvinen sää on ongelma sensoreille. Kyseessä on siis elektro-optisten sensoreiden tuoma rajoitus. Ne eivät näe pilvien läpi. Matkalento kohteeseen voidaan suorittaa myös pilvessä ja sensorit ovat käytössä toiminta-alueella, jos sääolosuhteet sallivat.

 Teknologian edelleen kehittyessä käyttöön voitaisiin ottaa SAR-tutkaratkaisu (Synthetic Aperture Radar), joka voisi muodostaa pilvenkin läpi tilannekuvaa maan tai meren pinnalta. Vielä toistaiseksi niiden erottelukyky ei Rajavartiolaitoksen mukaan ole riittävällä tasolla. Tällaista ratkaisua käytetään mm. kartoitussatelliiteissa.

RPA_ohjauskeskus_2Porkkalaan heinäkuun alussa saapunut järjestelmä siirtyy seuraavaksi heinäkuun lopulla Länsi-Suomen merivartioston käyttöön Nauvon merivartioasemalla ja sieltä edelleen Ahvenanmaalle. Järjestelmään tutustuu tällöin myös Ruotsin Kustbevakning. Myöhemmin syksyllä se palaa takaisin Porkkalaan.

Elokuussa järjestelmä siirtyy vartiolaiva Turvalle, jossa sitä koelennettiin jo syksyllä 2019. Turvan helikopterikannelta käsin Camcopter osallistuu Viron johtatamaan Itämeren suojelukomission Helcomin Balex Delta -harjoitukseen. Sen osalta harjoiteltavaa skenaariota ei ole julkistettu, mutta aiheena on todennäköisesti jonkinlainen laivaliikenteen aiheuttama ympäristölle vaarallinen tapahtuma.

schiebel_raja_0919_5 

 Miehittämättön ilma-aluksen roolia ei harjoitusta suunnitellessa otettu huomioon, kun sen tulo Suomeen selvisi vasta myöhemmin. Todennäköinen käyttö on kuitenkin tilannekuvan luominen harjoitusalueelta meripelastuskeskukseen sekä muihin tarvittaviin yksiköihin tai aluksiin.

Rajavartiolaitoksella on sopimus tietystä lentotuntimäärästä, jota ei tarkemmin kommentoida. Lentotunnit on suunniteltu jaettavaksi operatiivisiin tehtäviin eri yksiköissä.


Monipuolista käyttöä ja varmasti tulevaisuuden ratkaisu

RPA_S100jaRajaupsMiehittämätön ilma-alus soveltuu tilannekuvan luomiseen esimerkiksi etsintä- ja pelastustehtävissä. Korkealle nostettava kamera näkee laajalle alueelle ja sensoreiden avulla kohde havaitaan nopeasti, jonka myötä käsiparit saadaan oikeaan paikkaan mahdollisimman nopeasti”, kertoo komentajakapteeni Salli.

Tilannekuvan luomisen lisäksi miehittämätöntä ilma-alusta voidaan käyttää esimerkiksi mahdollisen salakuljetustoiminnan seuraamiseen, alusten tunnistamiseen ja kalastuksen valvontaan sekä erilaisiin ympäristövalvontatehtäviin kuten öljy- ja rikkipäästöjen havainnointiin. Camcopteriin on tarjolla myös tällainen rikkipaastoja havainnoiva sensori. Se ei kuitenkaan ole tällä kertaa mukana Suomessa toteutettavissa operaatioissa.

RPA_ohjauskeskus_3Kamerateknologia ja lainsäädäntö kehittyy koko ajan ja kenties joskus tulevaisuudessa UAS-järjestelmä voisi jopa suorittaa mahdollisen sisärajatarkastuksen huvialukselle merialueella eikä näin ollen olisi tarvetta vierailla virallisella rajanylityspaikalla esittämässä passia, kun asia olisi jo hoidettu dronen sensoreilla ja kuvan- sekä kasvontunnistusohjelmien avulla.

Nyt operatiivisessa käytössä oleva miehittämätön ilma-alus tuottaa tilannekuvaa meripelastuslohkokeskukseen ja merivartioasemalla toimivaan ohjauskeskukseen. Niiden lisäksi Rajavartiolaitos voi hyödyntää jaettavaa tilannekuvaa myös esimerkiksi vartiolaiva Turvalla tai meripelastushelikoptereissa.

 

Euroopan meriturvallisuusvirastolla on laajasti miehittämättömiä ilma-aluksia

Schiebelin UAS-järjestelmä on lainassa Suomessa EMSA:n ja Schiebelin välisen yhteistyösopimuksen kautta. EMSA vastaa kaikista kustannuksista eikä Suomi ole tällä kertaa sopimussuhteesta Schiebeliin. Rajavartiolaitoksen hoidettavaksi jäi tällä kertaa vain tarvittavien viranomaislupien hankinta, sekä vastuu suoritettavasta lentotoiminnasta.

Tekever_EMSAEuroopan meriturvallisuusvirasto on tehnyt sopimuksia useiden UAS-järjestelmätoimittajien kanssa, jonka myötä erilaisia ilma-aluksia lainataan operoraatioihin EU-jäsenvaltioissa. Kevyiden dronejen ja hieman suurempien pyöriväsiipisten lisäksi tarjolla on myös kiinteäsiipisiä miehittämättömiä ilma-aluksia.

EMSA:n valikoimassa on Tekeverin AR 5 Evo, jonka pituus on neljä metriä ja siipien kärkiväli 7,3 metriä. Sen maksimi lentoonlähtöpaino on 180kg ja hyötykuormaa ilma-alus voi ottaa 50 kg.

Hermes-900-Maritime-Patrol-operation_ELBITTätäkin suurempi EMSA:n kautta tarjolla oleva kiinteäsiipinen ratkaisu on Elbitin Hermes 900. Kyseessä on 8,3 metrin pituinen ja siipienkärkiväliltään jo 15 metrinen järjestelmä, jonka maksimi lentoonlähtöpaino on noin 1100 kg.

 Kiinteäsiipisten sijaan Schiebelin helikopterimainen ratkaisu tai vaihtoehtona oleva samankaltainen UMS Skeldar V-200 sopivat kuitenkin merkittävästi paremmin Suomen tarkoituksiin saaristo-olosuhteissa. Niiden käyttöön riittää noin 8x8 metrinen laskualusta, kun suurempi kiinteäsiipinen puolestaan vaatii jo kiitotien käyttöä.

RPA_SN0414_johdossaRajavartiolaitoksella ei tällä hetkellä ole käynnissä hankintaa oman vastaavan järjestelmän osalta. Tulevaisuuden suunnitelemia on kuitenkin kartoitettu ja UAS-järjestelmä nähdään osana tulevaisuuden ratkaisuja.

Rajavartiolaitoksen seuraava suurempi hanke on sen merivalvontakoneiden hankinta käynnistyneessä MVX-hankkeessa, jonka myötä nykyiset Dornier 228 -koneet korvattaisiin vuonna 2025. Lisäksi raja- ja meriturvallisuudesta vastaava viranomainen on ilmaissut tarpeen kahden uuden aluksen hankinnasta, joilla korvataan yksi jo vahvuudesta poistunut ja kaksi muuta, jotka saavuttavat 40 vuoden iän vuonna 2025.

Rajavartiolaitoksen käytössä olevan UAS-järjestelmän lentoja on voinut seurata myös erilaisten lennonseurantapalveluiden kautta. MH

Schiebel Camcopter S-100:n sensorien kuvaavaa videomateriaali voit tarkastella Lentoposti sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja Twitterissä.

RPA_saaasema RPA_antenni_1

 

 

 

 

 

RPA_ADSB_1

RPA_huoltoon 

 

 

 

 

 

 

Lue myös aiemmat uutisemme aiheesta: